KAHDEKSAS KOHTAUS.

Edelliset ja Granville.

_Granville_ (on tullut oikealta whiskypullo kummassakin kädessään

ja kuullut edellisen vuorosanan. Hän on juovuksissa). Vai niin, vai

kaipaatte te palvelusväkeä. Minä tapasin juuri äsken Tuttlen. Hän

on tulossa kädessään muuan teidän antiikkinen pertuskanne. (Jotkut

läsnäolijoista päästävät kauhun huudon.) Roskaväki on lähtenyt

liikkeelle. Vallankumouksen raivottaret ovat päässeet valloilleen.

Punainen lippu liehuu kaduilla!

_Arkkipiispa_ (joka samoin kuin muutkin on tuijottanut ihmeissään

Granvilleen). Sir, minä luulen, että te olette juovuksissa. — Teidän

hermonne eivät ole kestäneet tätä kauheata tapahtumaa.

_Granville_. Mitäs te, arkkipiispa, sanotte nyt Jumalastanne? Nukkuuko

hän kenties ja näkee pahoja unia? Vai onko ehkä joku lyönyt häntä

kyynärpäähän. Vai onko hänkin humalassa kuten minä?

_Arkkipiispa_. Herra Granville, tämä on pilkkaa!

_Granville_ (nauraen). Viinikellarin ovi on auki. Olkaa hyvä ja

nauttikaa tekin, niin saamme nähdä, mitä te sitten puhutte.

_Rva Lumley-G._ (arvokkaasti). Minä luulen todellakin, että te näin

vaikean koettelemuksen hetkenä...

_Granville_. Mitä nyt, armollinen rouva? Alammeko tulla siveellisiksi?

Olisiko meidän rakennettava kaikki entiselleen? Vastatkaa minulle,

te uutterien muurahaisten veljet ja sisaret! (Odottaen vastausta,

jota kuitenkaan ei tule.) Minun sieluni nousee siiville, (tutkii

pullon leimaa)... Royal Irish Whiskeyn siiville. Katsokaa aurinkoja

tuolla radoillaan! Katsokaa kiertotähtiä! Kuivuneina ja pimeinä ne

ovat ainiaaksi unohdettuja. (Toiset kuuntelevat jäykistyneinä ja

ymmärtämättä hänen puhettaan. 'Tarkastaa heidän säikähtyneitä kasvojaan

ja puhkeaa nauruun.) Minun juhlassani on, näemmä, kokoelma kuolleita

vieraita. — Kippis, rakkaat ystävät, tänään me ilveilemme jumalien

kanssa! (Vie pullon huulilleen.)

_Sarita_ Oh, tämä on kamalaa! Eikö teillä ole yhtään hävyn tunnetta?

_Granville_. Häpyäkö? Se oli pelin laki, mutta nyt on peli loppunut.

_Sarita_. Hyvä herra, te kyllä saatte jälkeenpäin hävetä.

_Granville_. Minä en milloinkaan uskonut peliin, mutta kun ei ollut

muuta mahdollisuutta, niin minä pelasin. Minua huvitti pelata paremmin

kuin toiset, katsella heidän ponnistelujansa, lukea heidän sielujensa

liikkeitä ja hallita heidän naurettavia puuhiansa. Mutta nyt — missä

ovat pelinappulat? Pelipöytä on lyöty nurin.

_Helena_ (astuen Granvillen luo). Herra Granville, sallikaa minun

ehdottaa, että te menisitte pois ja joisitte yksinänne, jollei teillä

ole meille mitään parempaa sanottavaa.

_Granville_. Oo, minun neitseellinen vaimoni! (Tarttuu Helenaa

ranteesta kiinni.) Tule kanssani tyhjentämään pullo!

(Helena astahtaa taaksepäin, mutta Granville pitää häntä kiinni

ranteesta, jolloin heidän välilleen syntyy ottelu. Samassa tulee

sisälle Billy.)

Tuhatvuotinen valtakunta · 第 30 / 56 题