En tiedä mitä pötyä olen kirjoittanut sinulle pitkin päivää
keskeytysten välissä. On tullut ilta vihdoinkin, ja olen niin väsynyt
etten jaksa edes pitää päätäni pystyssä. Laulusi sanoo surullisen
totuuden: "Unessa onni ainoa."
Toivotan hyvää yötä.
S. McB.
J.G.H.
Huhtikuun I p.
_Rakas Judy!_
Olen sijoittanut Isador Gutschneiderin. Hänen uusi äitinsä on
ruotsalainen nainen, lihava ja hymyilevä, sinisilmäinen ja
keltatukkainen. Hän valitsi Isadorin koko lastenkamarillisesta
vauvoja, koska tämä oli kaikista tummaverisin. Hän on aina pitänyt
tummaverisistä, mutta ei kunnianhimoisimmissa unelmissaankaan ole
voinut toivoa itse saavansa sellaista. Poika on nyt saanut nimen
Oscar Carlson, uuden enovainajansa mukaan.
Ensimäinen johtokunnan kokoukseni sattuu ensi keskiviikoksi.
Tunnustan etten odota sitä kovinkaan kärsimättömästi -- varsinkin kun
tärkeimpänä ohjelmanumerona on minun pitämäni avajaispuhe. Soisin
että puheenjohtajamme olisi täällä tukenani! Mutta yhdestä asiasta
ainakin olen varma. Minä en koskaan omaksu sitä Uriah Heep'imäistä
asennetta johtokunnan jäsenten suhteen, joka oli ominaista Mrs.
Lippettin käytökselle. Olen pitävä "ensimäisiä keskiviikkoja"
hauskoina seurustelutilaisuuksina, vastaanottopäivinäni, jolloin
laitoksen ystävät kokoontuvat keskustelemaan ja virkistymään, ja
olen hartaasti pyrkivä siihen ettei huvituksemme mitenkään häiritse
orpoja. Sinä näet kuinka olen ottanut sydämelleni tuon pikku Jerushan
onnettomat kokemukset.
Viime kirjeesi on saapunut, eikä siinä edes vihjata matkaan pohjoista
kohti. Eikö nyt jo rupea olemaan aika teidän kääntää kasvonne Fifth
Avenue'lle päin? Koti on aina koti. Etkö ihmettele skotlanninkieltä,
joka niin vuolaana virtaa kynästäni? Tutustuttuani Sandyyn on
sanavarastoni suuresti lisääntynyt.
Päivällisrumpu! Jätän sinut nyt ja omistan virkistävän puolituntisen
lampaanhakkelukselle. Me elämme syödäksemme John Grier Homessa.