Rauhanneuvottelut ovat päättyneet tänä iltapäivänä ja Sandy oli
juuri poistunut arvokkaasti, kun Hon. Cyrus Wykoff ilmoitettiin
saapuneeksi. Kaksi vihollista yhden tunnin sisällä on totisesti
liikaa!
Hon. Cy oli suunnattomasti liikutettu uudesta ruokasalista,
varsinkin kun kuuli että Betsy on kiinnittänyt nuo kaniinit omilla
liljanvalkeilla kätösillään. Kaniinien kiinnittäminen seinille,
myöntää hän, on sopivaa aherrusta naisille, mutta toimeenpaneva
asema kuten minun on hieman heidän horisonttinsa ulkopuolella. Hänen
mielestään olisi ollut paljon viisaampaa, jollei Mr. Pendleton olisi
antanut minulle niin vapaata valtaa tuhlata rahojansa.
Kun vielä olimme syventyneet katselemaan Betsyn seinäkoristeita,
kuului ruokahuoneesta hirmuinen romahdus, ja tapasimme Gladiola
Murphyn itkemästä viiden keltaisen lautasen raunioilla. Tuollaisten
romahdusten kuuleminen järkyttää hermojani riittävästi kun olen
yksin, mutta erikoisesti se järkyttää, kun vieraanani juuri on
epämiellyttävä johtokunnan jäsen.
Koetan vaalia tuota pöytäkalustoa parhaan taitoni mukaan, mutta jos
haluat nähdä lahjasi koko särkymättömässä kauneudessaan, neuvoisin
sinua rientämään pohjoiseen ja käymään John Grier Homessa viipymättä.
Sinun kuten aina
SALLIE.
Maaliskuun 26 p.
_Rakas Judy!_
Minulla on juuri ollut kohtaus erään naisen kanssa, joka tahtoo ottaa
kotiinsa pikkulapsen yllätykseksi miehelleen. Minun oli aika vaikea
saada häntä uskomaan, että koska mies kerran joutuu elättämään lasta,
olisi hienotunteinen huomaavaisuus kysyä häneltä neuvoa kasvatin
otossa. Hän väitti itsepintaisesti ettei se kuulu mieheen, koska
lapsen pesemisen ja pukemisen ja kasvattamisen vaiva tulisi hänen
itsensä osalle. Alan todellakin sääliä miehiä. Muutamilla heistä
näyttää olevan hyvin vähän oikeuksia.
Epäilen, että myöskin taistelunhaluinen tohtorimme on kotonaan
hirmuvallan uhri, emännöitsijänsä vallan päälle päätteeksi. On ihan
häpeällistä kuinka Maggie McGurk lyö laimin tuota miesparkaa. Minun
on täytynyt antaa hänet erään orpolapsen hoitoon. Sadie Kate istuu
tällä hetkellä hyvin perheenäitimäisenä kamiinimatolla ja ompelee
nappeja hänen päällystakkiinsa sillä aikaa kuin hän on yläkerrassa
hoitamassa pikkulapsia.
Sinä et ikinä sitä uskoisi, mutta Sandy ja minä olemme tulossa
ihan tuttaviksi karulla skotlantilaisella tavalla. Hän on ottanut
tavakseen kolkuttaa ovellemme tuossa neljän aikana iltapäivällä,
ollessaan kotimatkalla sairaskäynneiltään, ja tehdä kierros talossa
päästäkseen varmuuteen että meissä ei ole koleraa eikä vesikauhua
eikä mitään tarttuvaa, ja ilmestyä 4,30 kirjastooni pohtimaan
yhteisiä ongelmiamme.
Tuleeko hän katsomaan minua? Oi, ei, totisesti, hän tulee saamaan
teetä ja kaakkua ja marmelaadia. Miehellä on laiha ja nälkäinen
katse. Emännöitsijä ei anna hänelle tarpeeksi ruokaa. Niin pian kun
saan vähän lujemman otteen häneen, aion yllyttää häntä kapinaan.
Sitä ennen hän on hyvin kiitollinen saadessaan jotakin syötävää,
mutta oi, niin hullunkurinen seuratapa-kokeiluissaan! Alussa hän
piti kuumaa teekuppia toisessa kädessä, sämpylälautasta toisessa
ja etsi sitten nolona kolmatta kättä, millä syödä. Nyt hän on
ratkaissut pulman. Hän kääntää varpaat sisäänpäin ja panee polvet
yhteen, taittaa sitten ruokaliinansa pitkäksi, kapeaksi suikaleeksi,
joka täyttää raon niiden välissä ja muodostaa hyvin laatuunkäyvän
vale-sylin. Sitten hän istuu lihakset pingotettuina kunnes tee on
juotu. Minun pitäisi kaiketi hankkia pöytä, mutta Sandyn näkeminen
varpaat sisäänpäin on ainoa huvin pilke minkä päiväni tarjoo.
Postimies ajaa juuri sisään, mukanaan toivottavasti kirje sinulta.
Kirjeet ovat hyvin mielenkiintoinen keskeytys yksitoikkoisessa
laitoselämässä. Jos haluat pitää tämän johtajattaren hyvällä
tuulella, on sinun paras kirjoittaa usein.
* * * * *
Posti tullut ja sisällys tarkastettu.
Lausu ystävällisesti kiitokseni Jervisille kolmesta alligaattorista
rämeikössä. Hän osoittaa harvinaista taiteellista aistia
postikorttiensa valinnassa. Seitsemän sivua pitkä kuvitettu kirjeesi
Miamista saapui samalla kertaa. Olisin erittäin hyvin erottanut
Jervisin palmupuusta ilmankin ilmoituslappuasi, koska noista kahdesta
palmupuu on niin paljon runsastukkaisempi. Sain myöskin kohteliaan
voileipä-kirjeen nuorelta mieheltäni Washingtonista, samoin erään
kirjan ja namusrasian. Lapsukaisten pähkinälaatikon hän on pannut
tulemaan pikalähetyksenä. Oletko koskaan nähnyt moista uutteruutta?
Jimmie ilahuttaa minua uutisella että hän tulee käymään luonani niin
pian kun isä voi päästää hänet tehtaasta. Poika parka vihaa tehdasta
niin! Ei siksi että hän olisi laiska; päällystakit vain kerta
kaikkiaan eivät huvita häntä. Mutta isä ei voi ymmärtää niin huonoa
makua. Rakennettuaan tehtaan hän tietysti on kehittänyt itsessään
suoranaisen päällystakki-intohimon, jonka olisi pitänyt mennä
perintönä vanhimmalle pojalle. Minusta on hirveän soveliasta että
olen syntynyt tyttäreksi; minua ei vaadita pitämään päällystakeista,
vaan saan vapaasti seurata mitä epätervettä uraa tahansa minkä
suvaitsen valita, kuten tätäkin.
Palatakseni postiini: sain ilmoituksen eräältä tukkukauppiaalta,
joka sanoo että hänellä on tarjolla poikkeuksellisen huokeita
kaurajauhoja, riisiä, vehnäjauhoja, luumuja ja kuivattuja omenia,
jotka hän on pakannut erityisesti vankiloita ja armeliaisuuslaitoksia
varten. Kuuluu ravitsevalta, eikö totta?
Sain myöskin kirjeen parilta maanviljelijältä, joista kumpainenkin
haluaisi väkevän, rotevan neljätoistavuotiaan pojan, joka ei pelkää
työtä ja jolle heidän aikomuksensa on antaa hyvä koti. Noita hyviä
koteja ilmaantuu sangen runsaasti juuri kun kevätkylvöjen aika on
tulossa. Kun tutkimme erästä sellaista viime viikolla, vastasi
seurakunnan pappi tavalliseen kysymykseemme: "Onko hänellä mitään
omaisuutta?" hyvin varovaisesti: "Minä luulen että hänen täytyy
omistaa korkkiruuvi."
Voisit tuskin uskoa että on olemassa sellaisia koteja kuin muutamat
tutkimamme, löysimme toissa päivänä hyvin varakkaan maalaisperheen,
joka asui sullottuna kolmeen huoneeseen, jotta heidän kauniin talonsa
toinen puoli pysyisi puhtaana. Neljätoistavuotias tyttö, jonka he
halusivat ottaa kasvatiksi saadakseen huokean palvelustytön, olisi
joutunut nukkumaan samassa pienessä huoneessa heidän kolmen oman
lapsensa kanssa. Heidän keittiö-ruokailu-seurusteluhuoneensa oli
meluisampi kuin mikään kaupungin köyhälistön asunto mitä koskaan
olen nähnyt, ja lämpömittari osoitti 28! Tuskin voi sanoa että he
_asuivat_ siellä, pikemmin he _kiehuivat_. Voit olla varma siitä,
että meiltä he eivät saaneet tyttöä!
Olen säätänyt erään horjumattoman lain -- kaikki muut ovat horjuvia.
Ketään lasta ei sijoiteta muualle, jollei kyseenäoleva perhe voi
tarjota parempia etuja kuin me. Tarkoitan, kuin me kykenemme
tarjoamaan muutamien kuukausien kuluttua, ehdittyämme muodostua
mallilaitokseksi. Minun täytyy tunnustaa että tätä nykyä olemme vielä
aika kehnoja.
Mutta joka tapauksessa olen hyvin _valikoiva_ kotien suhteen ja
hylkään kolme neljäsosaa tarjolla olevista.