Tämä kirje tyynnytti meitä jossakin määrin. Kuitenkin vaivasi meitä
sanomattomasti se seikka, ettemme voineet ymmärtää emmekä torjua sitä
vaaraa, joka uhkasi ystäviämme, ja vähintäinkin viisikymmentä kertaa
päivässä me puhuimme siitä.
Viimein me väsyimme kaikkiin näihin turhiin mietiskelyihin ja
lohdutimme itseämme sillä että vaara muutaman päivän kuluessa olisi
vältetty. Me pelkäsimme että nämä päivät kuluisivat hitaasti,
mutta sattuipa tapaus, joka antoi levottomalle mielellemme uuden
ajatussuunnan.