_Edelliset_ paitsi _Romano_.
Fiesko (lopettaen hämmästyttävän äänettömyyden). Luulitteko leijonan
nukkuneen, koska ei se kilju? Olitteko kyllä turhamieliset luulemaan
itsenne ainoiksi, jotka tunsivat Genuan kahleet? ainoiksi, jotka
toivotte ne murtavanne? Ennenkuin te kuulitte niiden kaukaisen helinän,
oli Fiesko ne jo katkonut. (Aukaisee laatikon, ottaa sieltä joukon
kirjeitä ja levittää ne kaikki pöydälle). Tässä sotamiehiä Parmasta
-- tässä ranskalaista rahaa -- -- tässä neljä kaleerilaivaa paavilta.
Mitä puuttui vielä tyrannin ajamiseen pesästänsä? Mitä teillä vielä on
muistutettavaa? (Kun kaikki hämillänsä vaikenevat, astuu hän pöydän
luota ylpeästi). Tasavaltalaiset, te olette taitavammat tyrannia
kiroomaan kuin niitä ilmaan lennättämään. (Kaikki paitsi Verrina
lankeevat äänettöminä Fieskon jalkoihin).
Verrina. Fiesko! Minun henkeni kumartaa sinun henkesi edessä --
polveni ei sitä taida -- Sinä olet suuri mies -- mutta nouskaa ylös,
Genualaiset!
Fiesko. Koko Genua suuttui veltolle Fieskolle. Koko Genua kirosi
hempeätä lurjusta Fieskoa. Genualaiset! Minun lemmenjuoneni on pettänyt
kavalimman hirmuvaltijaan. Minun hullutukseni on teidän tarkkuudeltanne
peittänyt vaarallisen viisauteni. Ylellisyyden kapaloihin kiedottiin
salaliiton kammottava verkko. Kylliksi, Genua tuntee minun teissä.
Suurin toivoni on täytetty.
Bourgognino (heittäytyy mielipahoillansa istuimelle). Enkö minä siis
ole enää mikään?
Fiesko. Mutta käykäämme joutuun tuumasta työhön. Kaikki koneet ovat
kunnossa. Maalta ja mereltä voin rynnätä kaupunkiin. Rooma, Ranska ja
Parma suojaavat minua. Aatelisto on nurja. Rahvaan sydämet ovat minun.
Tyrannin olen minä nukkumaan laulanut. Tasavalta on kypsynyt uudesta
valettavaksi. Onni on puolellamme. Ei puutu mitään -- Mutta Verrina
miettii?
Bourgognino. Malttakaa. Minä tiedän sanan, joka hänen pikemmin
säikäyttää kuin pasuunan ääni viimeisenä päivänä (astuu Verrinan luo ja
lausuu hänelle painavasti). Isä! herää, Berttasi on epätoivossa!
Verrina. Kuka sanoi sen? -- Työhön Genualaiset!
Fiesko. Tuumikaa ehdotus tehtäväämme! Vakaasti keskustellessamme on
yö jo joutunut. Genua on unessa. Tyranni on väsyksissä uupunut päivän
synneistä. Valvokaa molempia!
Bourgognino. Ennenkuin eroamme, vannokaamme syleilyssä sankariliitto.
(Panevat käsivartensa ristiin ja liittyvät yhteen). Tässä kasvaa
yhteen Genuan viisi suurinta sydäntä ratkaisemaan Genuan suurinta
kohtaloa. (Pusertavat toisiansa likemmin). Jos maailmanrakennus hajoo
ja ikituomio katkaisee veren ja rakkauden siteet, pysyköön tämä
viiskertainen sankarilehti ehjänä. (Eroovat).
Verrina. Milloin taas kokoonnumme?
Fiesko. Huomisen puolipäivänä tahdon kuulla teidän mielenne.
Verrina. Siis huomisen puolipäivänä. -- Hyvää yötä, Fiesko. Tule
Bourgognino. Saat kuulla kummallista. (Menevät molemmin).
Fiesko (toisille). Menkäät takaportista, ettei Dorian salakuultelijat
huomaisi mitään. (Kaikki poistuvat).