Arolan mentyä istui Leeni kauan Aavikon kirje käsissään. Ja hän luki
yhä uudelleen sen sisällyksen:
"Niinkuin näet, en ole sinua unhottanut, Leeni. Ja vaikka käyttäydyit
tylysti minua kohtaan vielä tänään, niin tahdon sittenkin yhä tavata
sinua. Saat itse määrätä, milloin ja missä. Kun tavataan, ilmoitan
sinulle uutisen. Odotan vastaustasi tämän kirjeen tuojan kanssa.
Saanhan nähdä sinut jo tänä iltana, eikö niin?