(Topi korjaa kapineita laukkuun, Kallan auttaessa häntä.)
NIMISMIES (kädessä kunnankuitti; epävarmana). Tässä... tuota... olisi
vähän maksettavaa... kunnan kuitti, 18 markkaa 17 penniä.
ELLI (kärsimättömänä). Sehän on aina sinun viimeinen työsi... ennen
lähtöä.
TIEVAN TOPI (kaivaen esiin kukkaronsa). Älä huoli, Elli. Tästä saat
rahaa. Minä maksan maitoni. -- Paljonko se tekee?
KALLA. Ei mitään maksuja, veljet rakkaat. Jumalan maksun päälle menkää.
PASTORI. Minulla on myös maito maksamatta.
KALLA (nostaen kätensä). Ei papin tarvitse maksaa! Eikä nimismiehen. Ei
kenenkään tarvitse maksaa. Kyllä Herra siunaa meille moninkertaisesti
takaisin.
TIEVAN TOPI. Paljonko se maito tekee?
ELLI. Anna mitä tahdot.
(Tievan Topi maksaa.)
NIMISMIES. Minä maksan omasta ja papin puolesta. Kymmenen kruunua
tänne, niin ollaan selvät. Tuossa on kuitti.
ELLI (kärsimättömänä). Mistäpä niitä kymmenkruunusia meille tulee. Ei
meille sada myntteijä taivaasta.
(Tievan Topi ottaa laukut ja kantaa ulos.)
KALLA (suuren innostuksen vallassa). Sataa, sataa, äiti! (Pujottaa
kätensä takin hihan läpi ja vetää esiin kukkaronsa, jonka tyhjentää
nimismiehen kouraan.) Tuossa on kaikki mitä minulla on.
(Myrskytuuli kiskaisee oven auki.)