TIEVAN TOPI (yksin). Ihmeen rauhallisena se Kalla nyt onkin.
Ei remua yhtään niinkuin ennen. Sitä ne herrat eilispäivän
ihmettelivätkin. (Naurahtaa.) Mutta eivätpä tienneet, että se oli
kaikki minun ansiotani. Kyllä siitä olisi remu noussut, jos minä olisin
ilmoittanut äijälle asian todellisen laidan. Mutta kun kerroin, että
oli päätetty yllättää hänet antamalla rahat aivan lähtöhetkenä, on
ukkeli ollut kuin toinen mies. Odottelee muhoillen valtion eläkettä,
joka papilla on lompakossa. (Nauraa).
(Kalla tulee puusylystä kantaen.)
KALLA (heittää puusylyksen lattialle; leikkisänä.) Mitä se Topi nauraa?
TIEVAN TOPI. Se kun vain tässä ilman... lystikseni.
KALLA (polvillaan kamiinan edessä; tekee tulta). Sydän, se kevenee, kun
ihminen on iloinen. Jo on minullakin, veljeni, ollut kepeä olo.
TIEVAN TOPI (asettaa kahvipannun tulelle). Niin, kun se eläke tulee.
KALLA (hartaana). Niin, veli, siitähän minä olen iloinnut ja Herraa
kiittänyt. Nyt on minulle käynyt niinkuin Sarpatin leskelle,
"ettei jauhot vakkasesta pidä loppuman eikä öljyä astiasta pidä
puuttuman." Sattuikin niin mukavasti se paikka äsken eteeni aukenemaan.
(Huokaa.) Joo, veljeni, suuri köyhyys meillä on ollutkin täällä
kiveliön kätkössä. Ei ole ollut venäjänlehtiä moneen aikaan... putken
juuria on poltettu. Ja jauhoistakin on ollut puutetta... suuresti.
Kovin niitä on vaanasti [vähän] ollut. Jos ei Morttasen isäntä olisi
lainannut, olisi pian tainnut nälkäkuolema tulla, veli rakas.
(Ilostuen.) Mutta auttoi Jumala sentään meitä vielä, kun toimitti niin,
että esivallan eläke tuli. Nyt on hätä Kalkuvaaran takana! Nyt me,
veli, kiitämme ja riemuitsemme. Oi, voi sentään! (Hykertelee käsiään ja
menee sängyn laidalle istumaan.)
TIEVAN TOPI (nauraa itsekseen ja puistaa päätään; syrjään). Kyllä
taitaa äijä kiittää, kunhan me tästä lähdemme. (Katsoo kahvipannua.
Syrjään, kuin itseään puolustellen.) Nimismies ja pappi olivat kovana,
ettei saa enää Kallaa houruuttaa, mutta eihän tässä tahdo malttaa...
(Kallalle.) Jo vain. Nierivaarassa kun Iiskon akka maksoi ristimärahaa,
otti pappi erehdyksessä väärän lompakon, josta yritti vastata.
Sellainen iso, ruskeankiiltävä lompakko olikin ja ihan täynnä
seteleitä. Se oli se keisarin lompakko. Pappi pisti sen kiiruusti
taskuunsa (vilkaisee papin ja nimismiehen makuupaikkaa kohden) ja otti
omansa... likaisemman ja kuluneemman, josta vastasi Iiskon akalle.
(Vilkaisee nimismiehen makuupaikkaa kohden uudelleen.)
KALLA (hengittäen syvään) "... Siihen päivään asti, kun Herra antaa
sataa maan päälle." (Nousee kävelemään, kasvot loistaen.) Jo vain!
Jumalan sade on ihmeellinen. Israel tarvitsi tavallista sadetta, kun
maa oli kuiva. Meille sataa keisarin rahoja suureen köyhyyteemme. Nyt
ei muuta kuin kirveet heilumaan vain! Minä palkkaan tusinan työmiehiä.
(Kävelee muutaman askelen ja menee sitten sängyn laidalle
istumaan. Vaipuu mietteisiinsä ja sivelee silloin tällöin
partaansa.)
TIEVAN TOPI (on saanut kahvin valmiiksi ja kaatanut sen kuppeihin ja
asettanut tarjottimelle; menee nimismiehen ja papin makuupaikalle ja
herättelee). Kahvia. (Nimismies ja pappi heräävät.)
NIMISMIES (ottaa lapinlakin päästään ja heittää syrjään). Huomenta!
Jaha. Topilla on kahvi valmis. Joko porot on haettu?
TIEVAN TOPI. Ei ole vielä. Tuolla vasta poliisikin nouseskelee.
NIMISMIES (nuhtelevasti). Kylläpä te, kun ette ole poroja vielä
hakeneet. Menee puoleenpäivään lähtö.
(Topi tarjoaa kahvia papille.)
POLIISI (venyttelee, haukottelee ja hieroo silmiään; unisena).
Huomenta! Porot ovat lähellä. Ei siinä pitkää aikaa mene.
(Haukottelee.) Onpa tullut nukutuksi. (Nousee seisomaan.) Ei Topikaan
herätä.
TIEVAN TOPI. Ei ollut käsketty.
POLIISI (herätellen rajamiehiä). So, miehet ylös! Päivä on puolessa!
(1:nen rajamies murahtaa jotakin.)
KALLA (on noussut sängyn lautalta ja lähestynyt nimismiehen ja papin
vuodetta.) Hyvää huomenta! Hyvinkö on nukuttu?
PASTORI (joka myös on heittänyt lakkinsa). Huomenta, huomenta! Mitäs
tässä... Olen nukkunut kuin tukki. En ole herännyt kertaakaan koko
yönä.
POLIISI (rajamiehille, kovemmin). So miehet! Poroja hakemaan, että
päästään lähtemään.
(Rajamiehet nousevat unisina ja haukottelevat. Ottavat
nutukkaansa naulasta ja rupeavat kenkimään.)
POLIISI (1:lle rajamiehelle). Heitäpä ne minunkin nutukkaani.
(1:n rajamies heittää.)
KALLA (on istahtanut pölkkytuolille; papille). Jo oli, veljeni, mieleni
paha, kun jo niin lähdin pappilasta, etten hyvästiä muistanut sanoa...
viime keväänä. Vasta lähellä Keinojärveä havahduin kuin unesta ja
muistin, että olin hyvästeittä lähtenyt. Piti läheltä, etten takaisin
ajastanut.
PASTORI. Olisipa se ollut aivan turha mutka.
KALLA. Ei, ei. Kovin oli mieleni paha, kun juuri hyvästeittä lähdin.
(Poliisi ja rajamiehet menevät. Elli tulee lypsinkiulu kädessä.)
ELLI (laskee kiulun penkille kamiinin viereen; katsoo hellanpesään ja
hellan eteen). Puut kaikki taas. Eikä rantteellakaan ollut säretyitä.
Kyllä on kiusa! (Ottaa padan ja rupeaa sitä pesemään.)
KALLA (ystävällisen nöyränä). Minä menen raatteelle hakkaamaan. (Ottaa
lakkinsa ja kintaansa ja menee.)
NIMISMIES (Topille, joka tarjoaa toiset kupit). Onko Kalla puhunut
mitään eläkerahasta?
(Ulkoa kuuluu Kallan hakkuu.)
TIEVAN TOPI (yli olkainsa). Eikö mitä. Unohtanut on äijä koko jutun,
PASTORI (ottaa kupin). Ethän vain valehtele?
TIEVAN TOPI (varmana). Se on patentti! Ei mitään, (Panee tarjottimen
pöydälle).
ELLI (on ruvennut kamiinin syrjällä maitoa siivilöimään). Syövätkö ne
herrat ennen lähtöä?
PASTORI (nimismiehelle). Eikö syödä Nierivaarassa? Siellä saa viiliä.
ELLI (loukkaantuneena). On sitä viiliä meilläkin... vaikka eihän nämä
paikat niin häävit.
(Elli menee ulos. Nimismies ja pappi rupeavat kenkimään.)
PASTORI. Onpa hauskaa, että Kalla ei ole mitään puhunut eläkerahastaan.
Minä koko matkan pelkäsin, että täällä myrsky nousee, kun tulemme.
Nierivaarassa minulla oli oikein paha olo.
NIMISMIES. Ei. Ihmeen rauhallinen hän onkin ollut.
TIEVAN TOPI (nauraen). Minusta on täällä ollut hyvin kuivaa, kun ei ole
saanut äijää houruuttaa. Paras ajankuluke Tarvannossa.
PASTORI. Kyllä on hyvä, että äijä on asian unohtanut. Minusta rupesikin
tuntumaan hyvin ilkeälle koko juttu.
NIMISMIES. Pahin on sentään vielä jälellä. Kunnankuitti on perittävä
ennen lähtöä... vanhan tavan mukaan.
TIEVAN TOPI (nauraa). Siitä se leikki nousee. Akka haukkuu silmät
korvat täyteen.
NIMISMIES. Joo. Elli tahtoo aina kimpastua.
(Ulkona tohahtaa tuuli. Elli tulee tuoden puita.)
ELLI (heittää puut hellan eteen). Mihinkä se Kaarina on mennyt?
TIEVAN TOPI (hörppii kahvia huulet pitkällä). Kuka se tietää nuorten
tyttöjen reissut.
ELLI (äsähtäen). Ole siinä! (Asettelee pataa tulelle ja puuhaa hellan
ääressä.)
(Kalla tulee sylissä suuri puutarakka.)
KALLA. Siellä tulee myrsky. (Heittää puusylyksen lattialle.)
Porotunturi on päänsä peittänyt. Se on paha merkki. (Istuu penkille
huokasemaan.) Minä olen neljänkymmenen vuoden aikana merkinnyt, että
silloin kun Porotunturi päänsä peittää, tulee ryöttä ilma. Siellä
heittelee jo lumia. Teillä on hankala mennä.
NIMISMIES. Meidän pitäisi joutua. Kiekerövuoma on paha eksyttämään
lumipyryssä.
KALLA. Jo vain. Sinne on moni poika eksynyt ja kiertänyt rengasta
tuntikaudet. Entinen pappi, se Kipene, oli kerran jäädä sinne, kun
lähti täältä iltamassa Nierivaaraan ajamaan. Minä varoittelin, kun
näytti niin uhkaavalta, mutta ei auttanut. Pappi lähti... ja jollen
minä olisi lähtenyt perään, niin sinne olisi jäänyt... pappi.
(Ulkona tohtaa tuuli voimakkaammin.)
PASTORI. Meidän pitää kiirehtiä. Kunhan tulisivat ne porot.
(Tievan Topi menee ulos.)
KALLA. Porot ovat tuossa lähellä. Heti ne ovat täällä, Eikö olisi paras
jäädä huomiseen?
NIMISMIES (nousee ja menee ikkunaan). Joo, siellähän tulee lunta
taivaan täydeltä. (Kallalle.) Ei meidän sovi jäädä. Asiat vaativat
lähtemään.
KALLA (on noussut seisomaan). No niin, menkää sitten terveinä. Kyllä
Jumala lähettää enkelinsä teille tietä näyttämään.
(Topi, poliisi ja rajamiehet tulevat, viimemainitut
yltäpäältä lumessa.)
POLIISI (lyö kintaitaan yhteen niin että lumi pölisee). Siellä tuli
myrsky. -- Nyt pitää panna toimeksi!
(Kaarina tulee riekkotakka selässä.)
KAARINA (heittää riekot penkille). Voi hyvänen, minkälainen Herran
ilma!
KALLA (innostuen). Kas, kun tuli riekkoja, vaikka on vanhat langat!
(Hykertelee käsiään.) 'Ei jauhot vakkasesta pidä loppumaan eikä öljy
astiasta.'
NIMISMIES. Parasta on rakentaa porot heti.
POLIISI. Eikö syödä?