KIRKKOVÄÄRTI (kopistaa porot piipustaan uunin suuhun). Turmeluksenpa
kiskoi, hah, hah!
PASTORI. Minä kirjoitan tämän pöytäkirjan tässä samalla. Älkää menkö,
että panette nimenne alle. (Kirjoittaa).
POLIISI. Ne ovat joka asiaa vastaan. (Kallan puoleen.) Lukkarissako
Kalla on majaa?
KALLA. Lukkarissa.
POLIISI. No mikä asia juuri sai sinut Muotkaan lähtemään?
KALLA (joka on mennyt poliisin viereen istumaan) Minä lähdin siitä
eläkerahasta. Tuntui, veljeni, niin pitkältä aika, kun ei kuulunut,
että rupesin jo ajattelemaan kummia.
(Pastori katsahtaa poliisia hajamielisenä, tuskallinen ilme
kasvoillaan ja jatkaa kirjoitustaan.)
POLIISI (iskien nimismiehelle silmää). Vai niin. No mitä ajattelit?
KALLA (alakuloisella äänellä). Ajattelinpa jo, että pappi on unohtanut
asian, taikka, ettei keisari välitä sellaisesta alinkokansasta kuin me
olemme, jotka tunturin kolossa asumme.
(Nimismies ja opettaja keskustelevat.)
KIRKKOVÄÄRTI (nousee lähteäkseen). Minun pitää nyt mennä. Hyvästi!
PASTORI (hajamielisenä). Hyvästi... Niinkö oli kiire? Jää puumerkki
pois pöytäkirjasta.