Onnellista uutta vuotta koko perheelle, siihen luettuna herra
Laurence ja muuan nuori herra nimeltä Teddy. En osaa kuvata
miten ihastunut olin teidän joululahjastanne. Sain sen vasta
illalla, kun jo olin menettänyt kaiken toivoni. Kirje tuli jo
aamulla, mutta siinä ette maininneet mitään paketista; olitte
kai tarkoittaneet sen yllätykseksi. Olin vähän pettynyt, sillä
minusta oli tuntunut, että muistaisitte minua.
Olin aika surkea istuessani teen jälkeen huoneessani. Mutta
kun suuri, nuhruinen ja kolhiintunut paketti tuotiin minulle,
hypähdin pystyyn, rutistin sitä rintaani vasten ja tanssin
ympäri huonetta. Se tuntui niin kotoiselta ja piristävältä, että
istahdin lattialle, luin, katselin ja söin ja nauroin ja itkin
yhtaikaa kuin hassu.
Kaikki tavarat tulivat tarpeeseen ja ne ovat sitä mieluisampia,
kun te olette ne itse tehneet. Bethin uusi kynänpyyhin on
erinomainen ja Hannan piparkakkulähetys on suorastaan aarre.
Saat olla varma, pikku äiti, että käytän lähettämääsi kaunista
villapukua, ja isän valitsemat kirjat lupaan lukea tarkasti läpi.
Monet, monet kiitokset teille kaikille!
Kirjoista puheenollen -- sitä tavaraa alkaa kertyä minulle oikein
runsaasti. Herra Bhaerilta näet sain hienon Shakespeare-laitoksen
uudenvuodenlahjaksi. Hän pitää sitä itse suuressa arvossa ja
säilytti sitä kunniapaikalla saksalaisen Raamatun, Platonin,
Homeroksen ja Miltonin teosten rinnalla. Voitte siis kuvitella,
miltä tuntui, kun hän laski sen eteeni avattuna, jolloin näin
siinä nimeni sekä vielä "ystävältänne Friedrich Bhaerilta".
-- Olette usein sanonut, että haluaisitte kirjaston. Tässä saatte
sellaisen, sillä näiden kansien sisään on sidottu monta kirjaa.
Jos luette tätä tarkoin, siitä on teille paljon hyötyä, sillä kun
tutkitte tämän kirjan henkilöitä, opitte tuntemaan eläviä ihmisiä
ja kuvaamaan niitä omalla kynällänne.
Kiitin häntä niin kauniisti kuin taisin ja nyt puhun
'kirjastostani' aivan kuin minulla olisi sata kirjaa. En ole
aavistanutkaan, että Shakespearesta löytyisi niin paljon,
mutta minuahan ei ole aikaisemmin ollutkaan Bhaer opastamassa.
Olen iloinen, että pidätte siitä mitä olen hänestä kertonut ja
toivon, että joskus saatte tutustua häneen. Äiti ihailisi hänen
hyvyyttään ja isä hänen viisauttaan. Minä ihailen kumpaakin ja
tunnen olevani rikas, kun minulla on Friedrich Bhaerin kaltainen
ystävä.
Kun minulla oli vähän rahaa enkä tiennyt, mistä hän pitäisi,
ostin kaikenlaisia pikku esineitä, ja asettelin ne sinne tänne
hänen huoneeseensa, jotta hän löytäisi ne odottamatta. Niitä oli
hyödyllisiä, sieviä ja lystikkäitä.
Ostin hänen pöydälleen uuden mustetolpon ja pienen kukkamaljakon
-- hänellä on aina kukkanen tai oksa lasissa mieltä
ilahduttamassa; ompelin pannulapun, jolla hän saa tarttua
pelteihin, niin ettei hänen tarvitse polttaa nenäliinoja. Tein
samanlaisen kuin Beth, suuren, lihavan perhosen, jolla on mustan
ja keltaisen kirjavat siivet, tuntosarvet villalangasta ja
lasihelmet silminä. Hän ihastui siihen kovasti ja pani sen uunin
reunukselle kuin minkäkin taide-esineen, niin että juttu meni
oikeastaan vähän vinoon. Vaikka hän on köyhä, hän muisti jokaista
lasta ja palvelijaa joululahjalla. Eikä kukaan, ranskalaisesta
silittäjästä aina neiti Nortoniin asti, unohtanut häntä. Siitä
olin hyvin iloinen.
Täällä pidettiin hauskat uudenvuoden naamiaiset. En ensin
aikonut ottaa niihin osaa, koska minulla ei ollut pukua. Mutta
viime hetkessä rouva Kirke muisti, että hänellä oli jokin vanha
brokadipuku, ja neiti Norton lainasi minulle pitsejä ja höyheniä;
ja niin pukeuduin Sheridanin "Kilpakosijoiden" rouva Malapropiksi
ja purjehdin sisään naamio kasvoillani.
Kukaan ei tuntenut minua, sillä muutin ääntäni, eikä kukaan
voinut kuvitella, että hiljainen, ylpeän näköinen neiti March
osasi tanssia, naamioitua ja leikitellä sanoilla. Minulla oli
kovin hauskaa, ja kun naamiot otettiin pois, oli huvittavaa
nähdä, miten he tuijottivat minua.
Kuulin erään nuoren miehen selittävän toverilleen, että minä
varmasti olen näyttelijätär. Hän oli muistavinaan, että oli
nähnyt minut jossakin pikku teatterissa. Megiä tämä juttu
huvittaa. Herra Bhaer esiintyi Nick Bottomina ja Tina oli
Titania, täydellinen pieni keijukainen hänen sylissään. Oli
oikein kaunis näky, kun he tanssivat yhdessä.
Minulla oli siis loppujen lopuksi oikein hauska uusivuosi. Kun
huoneessani mietin kaikkea, mitä oli tapahtunut, minusta alkoi
tuntua, että olen kaikista kömmähdyksistäni huolimatta sittenkin
vähän edistynyt. Olen nykyään aina hyvällä tuulella, teen työni
mielelläni ja ajattelen enemmän kuin ennen muita ihmisiä ja se
tuottaa tyydytystä. Voikaa kaikki oikein hyvin! Teitä rakastava
Jo.
11