Masurinmaan talvitaistelun taktilliset tulokset olivat melkoiset:
110,000 vankia ja monta sataa tykkiä. Venäläisten 10:s armeija oli
tuhottu, venäläistä sotavoimaa jälleen tuntuvasti heikonnettu.
Sotaliikkeen perussuunnitelman mukaan oli hyökkäys Ossowjetzia vastaan
aljettu järeintä laakatulta käyttäen. Hyökkäysarmeijain osista,
jotka vielä taisteluiden kestäessä metsässä olivat saapuneet
ylisen Bobrin rannalle Augustowin eteläpuolelle, piti XXXVIII:n ja
XXXX:n reserviosaston, 2:sen jalkaväkidivisioouan ja 4:nnen
ratsuväkidivisioonan mennä joen poikki. Ne olivat kuitenkin jo osaksi
olleet mukana niissä valtavissa metsätaisteluissa, joita käytiin ennen
venäläisten 10:nnen armeijan tuhoutumista. Yhä kiihtyvällä
jännityksellä olin odottanut niiden päättymistä. Se 8:nnen armeijan
osa, joka täällä toimi -- Litzmannin tyhmä -- liittyi 10:nteen
armeijaan. 8:nnen armeijan tuli edellisen tehtävänsä mukaisesti
Grajewosta käsin toteuttaa mainittu hyökkäys Ossowjetzin kimppuun ja
täältä Orshitziin saakka suojella Itä-Preussiä venäläisten
hyökkäyksiltä.
Joukoillemme ei sitkeistä yrityksistä huolimatta onnistunut päästä
ylisen Bobrin suoalueen yli. Tarvitsimme pakkasta, mutta sen sijaan
satoikin yhä vettä rankasti. Oleskelu metsä- ja suoseuduissa kävi kovin
tukalaksi. Ylisen Bobrin poikki oli mahdoton kulkea muuta kuin teitten
kohdalla. Sillat oli hävitetty. Lyckin luota pakoon päässyt III
siperialainen armeijaosasto teki urheasti vastarintaa ja venäläisten
epätoivoinen vastarinta Augustowin metsässä oli viholliselle suonut
aikaa Grodnon--Ossowjetzin välin puolustuslaitosten vahvistamiseen.
Epäsuotuisat säät ja sotatointen rasitukset uuvuttivat kovasti
joukkojamme. Ne ilmoittivat, että venäläinen kanavan eteläpuolella oli
betonivarustuksissa. Se tosin kyllä saattoi olla mahdollista,
vaikka melko lailla sitä epäilimmekin. Myöhemmin, vuonna 1916,
everstiluutnantti Hoffmann kävi katsomassa venäläisten asemia eikä hän
nähnyt mitään betonivarustuksia. Kuta uupuneempi hyökkäävä joukko on,
sitä vahvemmalta siitä näyttää asema, jonka kimppuun on käytävä,
vihollisessa se näkee olemattomia voimia. Tämä ilmiö on inhimillinen.
Päätöksiin sillä ei ollut vaikutusta. Nuoren sotaväen voimat olivat
uupuneet. Tämä vaati uusia toimenpiteitä.
Hyökkäys Ossowjetziakaan vastaan ei sillä välin ollut edistynyt.
Rintaman puolelta sitä valtavasta tykistöstämme huolimatta olikin
mahdoton valloittaa, tykkituli kun ei yleensä ensinkään tavoittanut
Bobrin etelärantaa vallitsevia kukkuloita.
Näin ollen täytyi minun itselleni myöntää, ettemme voineetkaan
strateegisesti hyväksemme käyttää suurta voittoamme. Ylikomennon täytyi
ryhtyä harkitsemaan sangen painavia asianhaaroja.
Ensinnäkin annettiin käsky, että hyökkäykset Bobria ja Ossowjetzia
vastaan olivat keskeytettävät.
10:s armeija ei voinut jäädä nykyisiin asemiinsa. Olisi tarvittu hyvin
suuria voimia suojelemaan sen sivustaa idän puolelta, Olita--Kownon
suuntaa kohti, mutta niitäpä ei ollut. Pahat säät olivat tehneet
armeijan selkäyhteyden ja toimeentulon edellytykset vaikeiksi. Kauan ei
tätä voitu kestää. Venäläisten rakentama täysiraiteinen rata
Marggrabowasta Ratshkin kautta Suwalkiin ei voinut ratkaisevasti
parantaa tätä asiaa. Viertotiet ja muut tiet olivat liian huonot, säät
huonot ja hevoset kovin rasittuneet. Kuormavaunut tuskin pääsivät
eteenpäin viertoteillä, joiden ohut kivipeite oli ajettu rikki. Niitä
oli lisäksi vähän käytettävänä. Armeijan tuli päästä oloihin, joissa se
saattoi elää ja jälleen uudistaa voimansa. Ehdoton pakko oli niin ollen
kaartaa 10:s armeija taapäin.
Jo sotatoimien alussa oli ryhdytty toimiin selkäpuolisten asemien
varustamiseksi heti Augustowin--Suwalkin itäpuolelle. Varustusjoukot
ryhtyivät työhön paikalla, kun olimme alueen valloittaneet. Nämä alueet
tarjosivat jo jonkun verran tukea, vaikka työ vasta olikin alulla. 10:s
armeija sai käskyn kaartaa oikean siipensä taapäin varustetulle
linjalle. Itse se sai päättää, vetäisikö vasemman siipensä yhtä kauas,
vaiko vain linjalle Kalwarija--Pilwishki, jolla sen sivustasuoja jo
oli; peräytymisliikkeen yksityiskohdat jätettiin niinikään sen
toimivaltaan. Oli arvattavaa, että vihollinen tunkisi ankarasti
perässä.
Samalla 10:s armeija oli saanut käskyn vapauttaa voimia, joita
kiireesti tarvittiin kauempana lännessä. Venäläisten suuret
vastahyökkäykset pitkää sivustaamme vastaan Länsi- ja Itä-Preussin
etelärajalla olivat alkaneet. Ja Niemenin pohjoispuolellakin venäläinen
askarrutti taas meitä. Veikselin itäpuolella olevan saksalaisen maan
joka puolella riehui taistelu.
Puolassa Veikselin kaarteessa oli hiljaista.
Itävalta-Unkarin armeijan hyökkäys Przemyslin päästämiseksi
piirityksestä ei ollut menestynyt. Venäläinen oli sangen pian ryhtynyt
vastahyökkäyksiin. Przemysl ei voinut kohtaloaan välttää. Koko
itäisellä rintamalla elimme ankarain venäläisten vastahyökkäysten
merkeissä.