Seutu sama kuin edellisissä näytöksissä.
Päivänkoitto.
Ensimäinen kohtaus.
Sappho istuu puolittain makaavassa asennossa ruohopengermällä,
liikkumattomana eteensä tuijottaen. Vähän matkan päässä seisoo
Eucharis; etempänä takana useampia Orjattaria. Rhamnes tulee.
EUCHARIS (nostaen sormen suulle)
Sst! Hiljaa!
RHAMNES
Nukkuuko hän?
EUCHARIS.
Silmänsä
on auki, ruumis valveill' on, mut henki
on kuin se nukkuis. Kolme tuntia
on liikkumatta hän jo istunut.
RHAMNES
Mut tupaan hänet —
EUCHARIS.
Koettanut olen,
mut hän ei tahdo. — Eikö mitään vielä?
RHAMNES
Ei vielä. Ulapan vain silmä näkee,
ei aluksesta mitään merkkiä.
SAPPHO (karaten pystyyn)
Kuin, laiva? Missä?
RHAMNES
Valtijatar, vielä
ei mitään nähty oo.
SAPPHO
Ei vielä, vielä!
RHAMNES
On kylmä aamutuuli, salli meidän
jo sinut suojahasi —
SAPPHO (pudistaa kieltävästi päätään).
RHAMNES
Taivu toki!
Mua seuraa sisään tupahan!
SAPPHO (pudistaa yhä päätään).
RHAMNES (peräytyen)
Kuin tahdot —
Tuo näky sydäntäni viileskelee.
EUCHARIS
Sa katso! Miksi kansa tunkeilee
jo tuolla!
RHAMSES
Katsokaamme!
EUCHARIS.
Rantaa kohti
käy väki. Luulenpa, he saapuvat!
SAPPHO (kavahtaen seisaalleen)
Haa!
(Seuraavan aikana seisoo hän levottomasti kuuntelevassa
asennossa taaksepäin kumartuneena).
EUCHARIS
Kalliolle käyös katsomahan
Näät ehkä heidät.
RHAMNES
Hyvä, menen.
(Nousee rantatörmälle).
EUCHARIS.
Joutuin.
Sa mitä näet?
RHAMNES
Kiitos jumalain!
He tulevat!
SAPPHO
Ah!
RHAMNES
Metsän reunama,
mi tuolla vasemmalla rantaan pistää,
mult' ensin salas heidän tulonsa.
Jo vettä viiltäin venheiden ma rantaa
nään nopein aironvedoin lähestyvän.
EUCHARIS
Ja karkurit — he myöskö ovat myötä?
RHAMNES
Kuin päivä silmät soentaa! — en näe.
Mut malta! tuolla muiden eellä venhe
jo saapuu ilosanomata tuoden. —
Nyt laski rantaan. — Paimen laaksost' on se.
Hän sauvaa heiluttaa. He ovat saadut! —
Käy tänne, ystävä! — Hän tänne tulee.
(Astuu alas törmältä).
EUCHARIS
Sa valtijatar, levollinen ole.
Toinen kohtaus.
Eräs Sapphon maanmiehistä. Edelliset.
SAPPHON MAANMIES
Oi terve, Sappho!
SAPPHO
Vangittu hän onko?