"Kas sellaisena sikana minä elin", jatkoi hän taas äskeisellä
äänensävyllään. "Pahinta kaikesta oli, että minä eläessäni tuota
inhottavaa elämää kuvittelin mielessäni, että koska en ihastele muita
naisia, vietän rehellistä perhe-elämää, olen siveellinen ihminen ja
etten ole mihinkään syyllinen, vaan että jos meidän välillämme on
riitaisuuksia, niin syyllinen on vaimoni, hänen luonteensa.
"Syyllinen ei tietenkään ollut hän. Hän oli samanlainen kuin kaikki
muut, kuin useimmat. Hänet oli kasvatettu meidän säätymme naisten
asemaan vaatimusten mukaisesti, samoin kuin poikkeuksetta kaikki
varakkaiden luokkien naiset kasvatetaan, eikä heitä voida muulla
tavalla kasvattaa. Puhutaan jostakin uudesta naissivistyksestä.
Tyhjiä sanoja: naisen sivistys on juuri sellainen, kuin sen
täytyy olla, kun nykyinen teeskentelemätön, todellinen, yleinen
katsantokanta naiseen nähden on vallitsemassa.
"Ja naisen sivistys on aina oleva sen mukainen, missä mielessä miehet
häneen katsovat. Kyllähän me tiedämme, mikä miehen ajatus naisesta
on: '_Wein, Weib und Gesang_', niinhän runoilija laulaa. Ottakaa koko
runous, koko maalaus- ja kuvanveistotaide, alkaen rakkausrunoista
ja alastomista Venus- ja Phryne-kuvista, -- te näette, että nainen
on nautinnonväline; sellainen hän on Trubassa ja Gratschevkassa,
sellainen hovitanssiaisissa. Ja huomatkaa saatanan kavaluus:
koska kysymys kerran on nautinnosta, tyydytyksestä, niin olisi
peittelemättä ilmaistava, että niin on, että nainen on tuo nautinnon
makea omena. Mutta ei, muinaiset ritarit väittävät, että jumaloivat
naista (jumaloivat ja siitä huolimatta hän on heidän silmissään
nautinnon välikappale), nykyiset taas väittävät kunnioittavansa
naista. Toiset luovuttavat hänelle paikkansa, nostavat hänelle
pudonneen nenäliinan maasta; toiset tunnustavat hänellä olevan
oikeuden kaikkiin virkoihin, osallisuuteen hallituksessa ja niin
edelleen. Kaikki tämä tehdään, mutta katsantokanta hänen suhteensa
on yhä sama kuin ennen. Hän on nautinnonväline. Hänen ruumiinsa on
nautinnon välikappale. Ja hän tietää sen. Samahan se on kuin orjuus.
Sillä eihän orjuus ole mitään muuta kuin että muutamat hyötyvät
monien pakonalaisesta työstä. Ja jotta orjuutta ei olisi, täytyisi
ihmisten lakata tahtomasta käyttää hyväkseen toisten pakonalaista
työtä, täytyisi pitää sellaista syntinä tahi häpeänä. Mutta he
lakkauttavat vain orjuuden ulkonaisen esiintymismuodon, järjestävät
siten, ettei enää voida pitää orjia kauppatavarana ja kuvittelevat
mielessään ja uskottelevat itselleen, ettei ole enää orjuutta,
eivätkä näe, eivät tahdokaan nähdä, että orjuus yhä on olemassa,
koska ihmiset yhä samalla tavoin pitävät hyvänä ja oikeana hyötyä
toisten työstä. Ja koska sitä pidetään hyvänä, on aina olemassa
ihmisiä, jotka voimakkaampina tahi viekkaampina osaavat käyttää tätä
hyväkseen. Niin on laita naisvapautuksen. Sillä naisen orjuushan
on vain siinä, että ihmiset tahtovat käyttää häntä nautinnon
välikappaleena ja pitävät sitä oikeudenmukaisena. Pannaan toimeen
naisvapautus, naiselle suodaan kaikenlaisia oikeuksia, samoja kuin
miehelle, mutta hän on meidän silmissämme edelleenkin nautinnon
välikappale; siinä mielessä häntä kasvatetaan jo lapsuudessa,
sellaiseksi hänet kasvattaa yleinen mielipidekin. Ja niinpä hän
yhä vain on sama nöyryytetty ja turmeltu orja ja mies yhä sama
turmeltunut orjanisäntä kuin ennenkin.
"Naisvapautusta suoritetaan kursseilla ja virastoissa, mutta hänessä
nähdään kuitenkin nautinnonväline. Opettakaa hänet, kuten hänet on
meillä opetettu, katsomaan sellaisin silmin itseensä, omaan itseensä,
ja hän pysyy ainaisesti alempana olentona. Taikka hän rupeaa
lääkäriroistojen avulla ehkäisemään hedelmän sikiytymistä, s.o.
hänestä tulee täydellinen prostituoitu, joka on vajonnut eläintäkin
alemmaksi, esineeksi, tahi tulee hänestä se, mikä hän useimmissa
tapauksissa on -- sairassieluinen hysteerinen, onneton, ja mitä
kaikkea he ovatkaan, vailla mahdollisuutta henkiseen kehittymiseen.
"Lukiot ja kurssit eivät voi auttaa tätä asiantilaa. Sen voi muuttaa
ainoastaan muutos miehen katsantokannassa naiseen ja naisen omassa
katsantokannassa itseensä. Ja ne muuttuvat vasta silloin kuin nainen
rupeaa pitämään korkeimpana olotilana neitsyellisyyttä eikä, kuten
nyt, ihmisen korkeinta tilaa -- häpeänä. Niin kauan kuin siten ei
ole, on jokaisen tytön ihanteena, olkoon hän kuinka sivistynyt
tahansa, kuitenkin oleva taito vetää puoleensa mahdollisimman monia
miehiä, mahdollisimman monia uroksia, jotta hänellä aina olisi
valitsemisen mahdollisuus.
"Se, että tämä nainen taitaa hiukan enemmän matematiikkaa ja tuo osaa
soittaa harppua, ei vähintäkään muuta asiaa. Nainen on onnellinen ja
saavuttaa kaiken, mitä voi toivoa, kun hän lumoaa miehen. Ja siksi on
naisen suurin päämäärä -- miehen lumoaminen. Niin on ollut ja niin
on olevakin. Se on hänen päämääränsä meidän aikanamme neitona, ja
samoin naituna. Neidolle se kyky on tarpeellinen valitsemisen vuoksi,
naidulle naiselle siksi, että hän voisi hallita miestä.
"Vain yksi seikka sen lopettaa tahi keskeyttää joksikin aikaa, --
lapset, ja nekin vain silloin, kuin nainen ei ole rujo, s.o. kun hän
itse imettää. Mutta tässä ovat taas lääkärit saapuvilla.
"Vaimolleni, joka tahtoi itse imettää ja imettikin seuraavat viisi
lasta, sattui ensimäistä lasta imettäessään sairaus. Lääkäritpä,
jotka kyynillisesti riisuivat hänet ja kopeloivat häntä kaikkialta,
mistä minun oli heitä kiitettävä ja maksettava heille, -- nämä
herttaiset lääkärit keksivät, että hän ei saa imettää, ja niin
häneltä kohta riistettiin se ainoa, mikä saattoi estää häntä
keimailemasta. Lasta ruokki imettäjä, s.o. me käytimme hyväksemme
naisen köyhyyttä, hädänalaista tilaa ja tietämättömyyttä,
houkuttelimme hänet lapsensa luota meidän lapsemme luo ja siitä
hyvästä puimme hänet nauhakkeilla koristeltuun myssyyn. Mutta
ei siitä kysymys, vaan siitä, että nyt, kun vaimoni oli vapaa
raskaudentilasta ja imettämisestä, hänessä heräsi erikoisen
voimakkaana sitä ennen uinahtanut naisellinen keimailunhalu. Ja minua
alkoi senmukaisesti kiduttaa erikoisen voimakkaasti mustasukkaisuuden
puuskat, jotka lakkaamatta raatelivat minua koko avioliittoni ajan,
kuten niiden täytyy raadella kaikkia aviomiehiä, jotka elävät
vaimojensa kanssa minun tavallani siveettömästi."