ROUVA HALLMAN. Niin, tulin siitä kerran hänelle maininneeksi.
ANNA (kiihtyen). Mutta mitä varten, mamma?
ROUVA HALLMAN. No niin, kuinka siihen nyt puhe lienee johtunut.
ANNA. Mutta teillä oli, mamma, siinä takana joku tarkoitus.
ROUVA HALLMAN. Kun asian Kaarlolle ilmoitin?
ANNA. Niin.
ROUVA HALLMAN. Mutta mitä pahaa sinä, hyvä lapsi, voit siinä nähdä?