Ah, autuas se ihminen,
Ken välttää vääräin teitä
Ja karttaa seuraa syntisten,
Ei noudattele heitä,
Vaan teillä Herran vaeltaa
Ja sanaa Herran harrastaa,
Öin, päivin sitä tutkii!
Hän on kuin istutettu puu
Lähellä vetten rantaa,
Jok' aikanansa kukoistuu
Ja hedelmänsä kantaa;
Hänellä työnsä menestyy,
Vaan jumalatoin menehtyy,
Kuin akanaiset tuuleen.
Sill' eivät jumalattomat
Voi kestää tuomiolla,
Ei synneissään suruttomat
Hurskasten seurass' olla;
Tiet Herra tietää hurskasten,
Mut retket pahanilkisten
Ne vievät kadotukseen.
(Virsikirjan Ehdotuksesta.)