_Anna (ottaa valkoisen nenähuivinsa ja alkaa viitata sillä)._
_Bartholdus Simonis (tarttuu Annan käteen ja estää häntä viittaamasta)._
-- Sinä et saa viitata!
_Anna._
Miks'en saisi... Päästä minut irti vallaton!
_Bartholdus Simonis._
Sinä et saa viitata, sanon minä! -- Haa! Sinä pelkäät, että näkisin tuon
sinun rakastajasi Oletko kuullut Tarpeijasta kerrottavan, Anna?
_Anna._
Mitä tarkoitat?
_Bartholdus Simonis._
Tuo Tarpeija oli nainen niinkuin sinä -- ja hän petti Roomin kaupungin
sen vihollisille! -- Joko ymmärrät?
_Anna._
En... Vaan laske minut!...
_Bartholdus Simonis._
Niin kuule enemmän. Tuo sinun rakastajas, joka vaatii sinulta kaupungin
portin avainta -- ei voi olla muu kuin maamme vihollinen! _(Työntää
Annan pois tyköänsä)._ -- Viittaa nyt jos tämän kuultuasi vielä mielit!
_Anna (raivoissaan)._
Herra vänrikki! -- Te olette kehno vakoja, mutta vielä kehnompi
parjaaja! _(Juoksee portista sisään)._
_Bartholdus Simonis._
Voi häntä onnetonta!
_Anna (on noussut ylös muurille ja viittaa sieltä)._
_Bartholdus Simonis._
Hän petti minut! Hän on mielipuoli! -- Alas muurilta houru! _(Kiiruhtaa
portista sisään)._
_Anna (yhä viitaten)._
Hän ei huomaa! Jumala saattakoon häntä huomaamaan! Ah! -- Nyt kääntää
vene! -- Voitto! Voitto! _(Hyökkää alas muurilta vasemmalle samassa kuin
Bartholdus oikealta ehtii ylös)._
_Bartholdus Simonis (katsellen Annan jälkeen)._
Tuolla hän nyt juoksee hapset hajallansa! Tässä on joku suuri petos ja
kavaluus toimessa, mutta minä tahdon olla varoillani!
_(Hän istuu miettien muurille. Kaarle Olavi tulee portista)._