13) _Judith_. Hebbelin kirjoittama tragedia. (Suomeksi):

»Ylipäänsä täytyy Ziegler'ille antaa se arvo että hän aina

pukeutumisessaan hyvin tarkkaan seurasi aikakautta, niin myöskin nyt

vaikka se hisupuku oli niin ruma, se ei ollut mikään hyvä rolli hänen

repertoaarillaan, minä en ollut tyytyväinen. Vaan Porth tuona julmana

raakana ja 'sinliga' [aistillisena] Holofernuksena oli ilettävää vaan

todellinen, se hetki jolloin hän viinistä oli joutunut vähän kuumaksi

ja tuo ihana nainen hänen vieressään saattoi hänet aivan hurmoksiin ja

silloin hänen silmänsä, kun hän häntä katseli ja hän kädellään aivan

löysästi meni hänen päänsä ja käsivartensa ja haltijansa ylitse oli

niin ilettävä ettei tahtonut voida sitä katsella.»

* * * * *

Paljon merkittävämpi kuin muutamien viikkojen oleskelu Dresdenissä

oli hänelle tutkimusmatka Müncheniin, minne heinäkuun ajalla koko

Saksan näyttämöiden valioväki oli kokoontunut. Hän pääsi matkallaan

näkemään Münchenin »Valiovierailunäytäntöjä», kuuluisaa yritystä,

jonka tarkoituksena oli saavuttaa erinomaisia suurten runoluomien

kokonaisesityksiä sillä tavoin, että yksinkertaisesti kutsuttiin kokoon

kaikki saksalaisen kielialueen suurimmat »tähdet». Hampurista tuli

kuuluisa sankariosien esittäjä Ludwig Barnay, jonka kuitenkin sanotaan

olleen liiaksi älyllinen onnistuakseen Wallensteinina ja Macbethina,

Wienin Burg-teatterista Adolf Sonnenthal (Hamlet ja Clavigo), Josef

Lewinsky (Nathan ja Attinghausen), Fritz Krastel (Max Piccolomini),

Charlotte Wolter (Kreivitär Orsina, Lady Macbeth ja Hermione) ja

nuorekas Josephine Wessely (Luise Miller ja Klärchen »Egmontissa»),

Münchenistä Ernst v. Possart ja useita muita. Vielä tuli näyttelijöitä

Berlinistä, Hannoverista, jopa Dresdenistäkin, mistä tulivat m.m. Ida

Aalbergin ihailemat Franziska Ellmenreich (Minna v. Barnhelm ja Emilia

Galotti) ja Pauline Ulrich (Portia ja Parman herttuatar). Sanotaan,

että taiteellinen tulos näistä näytännöistä ei vastannut odotuksia,

hyvän yhteisnäyttelyn puute tuli katsojalle yhä selvemmäksi, kun hän

näki joukottain loistavia virtuoseja. Ida Aalbergille nämä näytännöt

luonnollisesti merkitsivät sarjaa uusia elämyksiä, joista kiireelliset

merkinnät muistivihkoon antavat jonkinlaisen aavistuksen.

Ida Aalberg · 第 19 / 91 题