(Ruotsiksi): »Vaikkapa ottaa huomioon, että toiminta tapahtuu
30-vuotisen sodan ajalla ja että uskonnollisuuteen silloin sekaantui
fanatismia, niin katsojan uskonnollisia tunteita loukataan varsinkin
neljännessä näytöksessä, jossa hän seisoo ja kieltää Jumalan
raamattu kädessään ja munkit seisovat hänen ympärillään ja laulavat
rukousvirttä. Muuten kappaleessa on draamallista vaikuttavaisuutta,
joka sentään viimeisessä näytöksessä heikkenee; kaikki loppuu
odottamattomalla tavalla.
11) _Nimetön kirjeenvaihto_. Fuchs-Nordhoffin kirjoittama huvinäytelmä.
(Ruotsiksi):
»Ensimmäistä kertaa pitkistä ajoista sain nähdä Ellmenreichin
keskustelukappaleessa. Mikä suuri erotus puhetavassa suurten
klassillisten tragediain ja tavallisten huvinäytelmäin välillä;
edellisissä pitää enemmän deklameerata, mutta siinä pitää kuitenkin
olla totuutta ja luontoa, täytyy kysyä itseltään: »kuinkahan minä
tavallisessa elämässä sanoisin tuon lauseen», ja sitten kuunnella,
miltä se kuuluu ja vaihtaa ääntä, niin ettei enää puhu samalla
konversatsioniäänellä, se on hyvä ja huomioon otettava sääntö, _täytyy
puhua leveästi, antaa äänen tulla leveänä ja voimakkaana kuuluviin,
keskustelusävy katoaa, kun tällöin on pakko puhua hitaasti_, silloin
voi ja _saa_ hakea kaikkea kaunista ja sointuvaa kielestä hurmatakseen
sillä yhtä hyvin kuin äänelläkin, esim. Ellmenreich nyt, hän puhui
aivan luonnollisesti ja hyvin matalalla äänellä ja tavalliseen tapaan,
mutta hän otti tarkasti varteen »pilkut» ja »pisteet», jos oli kysymys
jostain tärkeästä lauseesta tai tärkeästä sanasta, niin hän sanoi sen
vähän hitaammin, mutta aivan hiljaa ja totisesti ja luonnollisesti. —»