Vähän sen jälkeen hän kuuli, että lääkärit olivat määränneet rouva
Douglasin oleskelemaan etelässä pitemmän aikaa ja että Elisabetin piti
seurata häntä matkalle.
— Paras onkin, ajatteli Paul itseksensä, silloin ei hän hanki minulle
niin paljon päänvaivaa.
Kauan Paul oli kahden vaiheilla, lähettäisikö hän takaisin lainatun
kirjan vai ei; hän olisi mielellään pitänyt sen, mutta omatunto ei
oikein sallinut sitä. Paul odotti sopivaa hetkeä — kunnes hän kuuli,
että Elisabet oli jo matkustanut. Silloin hän rauhoittui.