Ruoho vihree pihlajan alla,
pieni tyttö ruohossa leikkii,
mun tyttön' on niinkuin kukka.
Päivä loistaa kukkien teriin,
sirkka laulaa säteissä päivän,
sirkka laulaa lystiksensä,
mun tyttön' on pieni sirkka.
Sinikelloja, neilikoita,
alkemilloja, apiloita, —
mikäs sin' olet, sinikello,
lemmenkukka? Isän kukka!
Mun tyttön' on isän kukka!
Pikku tyttö pihlajan alla,
Suomen suvella pihlajan alla,
poimios paljo ilojen kukkia,
ilojen kukat kuolee!
Kerran poimit surujen kukkia,
tyttöni, suurien surujen kukkia, —
pihlajan oksilta lehdet lentää,
Suomen suvi kuolee!
1903.