VIII. Siitoselimet.

Monella alhaisemmalla eläimellä tapahtuu lisääntyminen hywin

yksinkertaisella tawalla: ne jakaantuwat kahteen tahi useampaan osaan,

jotka osat kaikki kaswawat kokonaisiksi eläimiksi jälleen. Niin tekewät

wielä useat madot ilman waikeudetta. Tämä on heille mahdollista

sentähden, että heidän tärkeimmät elimet owat yhtenä jaksona läpi koko

ruumiin, niin että wähän kutakin elintä jää joka osaan. Mutta kaikki

eläimet, jotka laweammalle käywän työnjakamisen kautta tahi erityisiä

ja tärkeitä tarkoituksia warten owat saaneet enemmän moniosaisia ja

arkoja elimiä, sijoitettuina eri ruumiinosiin, eiwät suinkaan woi tulla

toimeen sillä tawoin. Olisihan tuo mahdotonta että esim. Kala tahi

koira woitaisiin jakaa kahteen osaan, niin että niistä tulisi kaksi

kalaa tahi kaksi koiraa; miten hywänsä jako tehtäisiin, tulisiwat

elimet ainoastaan kärsimään, ja toinen tahi molemmat puoliskot

kuolisiwat.

Samoin kuin enemmän kehittyneet eläimet owat saawuttaneet sen

täydellisyyden ruumiinsa muodostumisessa, josta ennen olemme puhuneet,

sen kautta että eri elimet pitäwät huolta erityisistä elon tehtäwistä,

niin on näillä eläimillä myös erityisiä elimiä, joiden tehtäwä on

muodostaa ja kehittää toisia samanlaisia olentoja kuin ruumis itse.

Näitä elimiä sanotaan _siitoselimiksi_.

Siitoselimet tähdellisemmillä eläimillä on kahta eri laatua,

_urospuoliset_ ja _naaraspuoliset_. Ainoastaan toinen laji löytyy

kullakin erityisellä eläimellä, kun toinen laji löytyy toisella samaa

lajia. Tämän johdosta eroitamme täydellisemmissä eläimissä kaksi

eri sukupuolta, uroksia ja naaraksia. Molemmat owat siitokselle

tarpeelliset, ja naaraspuoli synnyttää sikiöt maailmaan.

Useammat alhaisemmat eläimet, kuin myös kalat ja sammakot, muniwat

munia, joista kaswaa poikia. Tawallisesti owat munat hywin pieniä

kodoltaan, waan sen sijaan lukuisia, linnut taas muniwat paljoa

wähemmin, waan isompia munia; sillä linnut owat niin paljon

täydellisempiä eläimiä, että heidän poikasten, woidakseen kehittyä

munassa, tulee saada siinä koko joukko rawintoa, joka löytyy

keräytyneenä etenkin munan ruskeassa.

Imettäwäiset owat wielä täydellisemmin muodostuneita kuin linnut, ja

heidän poikansa tarwitsewat sentähden wielä enemmän rawintoa, niinkin

paljon, ettei se munaan mahtuisi. Sen sijaan jää muna, jossa sikiö

kehittyy, kauemmaksi aikaa äidin ruumiin sisään ja tulee aikaisin

hywin likeiseen yhteyteen tämän kanssa. Sikiö woi sillä tawoin saada

rawintonsa suorastaan äidistänsä. Synnyttyänsäkään ei nuori olento woi

tulla toimeen ilman äidin hoitoa, waan elätetään ensi aikoina äidin

maidolla. Imettäwäiset eläimet owat siis semmoisia, jotka synnyttäwät

eläwiä sikiöitä, joita he imettäwät.

Waan ei yksikään ainoa olento saawuta kerrassaan sitä kokoa ja

täydellisyyttä kaikissa elimissä, joka sillä on kehittyneessä

tilassaan, waan kaikki kehittywät wähitellen.

Tiedämmehän miten nikkarin työ walmistuu. Puuaineilla on ensin aiwan

toinen muoto, waan wähitellen muodostuu niistä se, mikä milloinkin on

tekeillä. Niin owat esim. tuolia tehtäessä tarwepuut ensin hywin rumat

ja muodottomat, waan wiimein näemme tuolin kaikkine osineen hienosti

ja siististi muowaeltuna. Samalla tawalla saa myös elämä olento

muotonsa aiwan wähitellen, muodostuessaan munassa tahi kohdussa. Jos

tarkastaa esimerkiksi tumallista kananmunaa, niin siinä ensin huomaa

tuskin mitään pojanalkua, tahi ainakaan ei woi wielä nähdä merkkiäkään

hywinkin tärkeistä elimistä; sitten näyttyy hywin epäselwä alku niiksi

ja elimet kehittywät sitten toistensa rinnalla ja samalla kertaa.

Ennenkuin eläin wiimein syntyy maailmaan, on sillä enimmät elimet

walmiina; waan wielä kuluu joku aika, jona ruumis kaswaa isommaksi,

kunnes se on joutunut siihen woimaan ja täydellisyyteen, kuin wanhemmat

owat. Wasta silloin perustawat molemmat sukupuolet itsellensä kotia, ja

kaswattawat ne nyt wuorostaan sikiöitä, joita he hoitawat ja auttawat

edes maailmaan, niin kauan kuin nämä eiwät woi pitää huolta itsestään.

Ruumiin elimistä ja niiden toimista · 第 10 / 12 题