"Monsieur Tarzan", virkkoi hän, "te voitte tosiaan pahoitella,
että tulitte minua puolustaneeksi, sillä voin vakuuttaa
teille, että olette hankkinut vihollisiksenne kaksi Euroopan
leppymättömintä roistoa. Välttäkää heitä kaikin mokomin,
monsieur."
"Minulla on ollut peloittavampia vihollisia, arvoisa kreivi",
vastasi Tarzan tyynesti hymyillen, "ja olen kuitenkin vielä
elossa ja ehjänä. En luule, että kumpikaan heistä saa milloinkaan
tilaisuutta minua vahingoittaakseen."
"Toivokaamme sitä, monsieur", vastasi de Coude; "mutta ei ole
kuitenkaan haitaksi olla varuillanne ja tietää hankkineenne
tänään ainakin yhden vihamiehen, joka ei koskaan unohda
eikä koskaan anna anteeksi. Häijyissä aivoissaan hautoo hän
alati uusia konnuuksia niitä vastaan, jotka ovat asettuneet
poikkiteloin hänen tielleen tai häntä loukanneet. Jos sanoisi
Nikolas Rokoffia paholaiseksi, olisi se hänen saatanallisen
majesteettinsa ilkeätä herjaamista."
Kun Tarzan sinä iltana astui hyttiinsä, löysi hän lattialta
kokoontaitetun paperilapun, joka varmaankin oli työnnetty sisään oven
alitse. Hän avasi sen ja luki:
'Herra Tarzan.
Ette kaiketikaan käsittänyt loukkauksenne vakavuutta, sillä
muutoin ette olisi menetellyt niinkuin tänään menettelitte. Olen
valmis uskomaan, että asetuitte väliin tietämättömyydestä ja
aikomatta loukata vierasta henkilöä. Sen vuoksi sallin teidän
esittää anteeksipyynnön ja saatuani vakuutuksenne, että te ette
enää sekaannu asioihin, jotka eivät teitä koske, minä jätän jutun
sikseen. Muutoin, -- mutta olen varma, että katsotte viisaaksi
noudattaa vihjaustani.