Enemmän Englannin oloista. Eurooppalaisen hovin pääministerin
luonnekuva.
Isäntäni ei kyennyt vielä ollenkaan käsittämään, mitkä vaikuttimet
voivat saada tuon lakimiesten rodun tuottamaan toisilleen pelkkää
ikävyyttä, levottomuutta ja riitaa ja muodostamaan eräänlaisen
vääryyden liiton vain saadakseen loukata lähimmäisiänsä, eikä myöskään
ymmärtänyt, mitä tarkoitin sanoessani heitä palkattavan. Minä näin
suurta vaivaa kuvaillessani hänelle rahan käyttöä, aineksia, joista
sitä valmistetaan ja metallien arvoa; kuinka yahoo, saatuaan haltuunsa
suuret määrät tätä arvokasta ainetta, voi ostaa, mitä hyväksi näkee,
kaikkein hienoimpia vaatteita, upeimpia taloja, suuria maa-alueita,
mitä kalleimpia ruokia ja juomia ja valita itselleen kaikkein
kauneimmat naiset. Koska kaikki tuo oli saavutettavissa ainoastaan
rahalla, olivat yahoomme sitä mieltä, etteivät voineet mitenkään saada
sitä kyllin paljon kuluttamista tai säästämistä varten, riippuen siitä,
taipuivatko luonnostaan tuhlaamiseen vai saituuteen. Rikas mies nautti
köyhän miehen työn hedelmiä, ja viimeksimainittuja oli tuhat kertaa
enemmän kuin ensinmainittuja. Kansan suuren enemmistön oli pakko elää
kurjuudessa, raataa kaiket päivät raskaassa työssä, jotta muutamat
harvat voivat elää ylellisyydessä. Minä selitin seikkaperäisesti
näitä ja muita samansuuntaisia asioita, mutta Hänen Armonsa oli yhä
ymmällä; hän näet edellytti, että kaikilla eläimillä on oikeus vaatia
itselleen osa maan antimista, varsinkin niillä, jotka hallitsevat
toisia. Sen vuoksi hän tiedusteli, mitä nuo kalliit ravintoaineet
olivat ja minkätähden muutamat meistä sellaisia tarvitsivat. Minä
luettelin hänelle niin paljon kuin mieleeni johtui, kuvailin erilaisia
valmistustapoja ja kerroin, että niitä varten oli lähetettävä aluksia
kaikkiin maailman osiin noutamaan nesteitä ja mausteita ja lukemattomia
muita tarpeita. Minä vakuutin hänelle, että täytyi purjehtia koko
maapallomme ympäri ainakin kolme kertaa, ennenkuin joku ylhäinen
yahoo-naisemme sai aamiaisensa tai vain ne astiat, joissa sitä hänelle
tarjottiin. Isäntäni huomautti, että sellainen maa oli ylen kehno,
koska ei kyennyt tarjoamaan ravintoa omille asukkailleen. Erikoisesti
hän kuitenkin ihmetteli sitä, että kuvailemani avarat alueet olivat
aivan vailla rievää vettä ja että kansan täytyi noutaa juomavetensä
meren takaa. Minä vastasin, että Englanti (rakas syntymämaani) voi
tuottaa ravintoaineita arviolta kolme kertaa enemmän kuin sen asujaimet
kykenivät kuluttamaan ja sitäpaitsi viljasta valmistettua tai eräiden
puiden hedelmistä puserrettua mehua, josta voitiin tehdä oivallista
juomaa, ja että samoin oli kaikkien muidenkin elämänmukavuuksien
laita. Koiraiden ylellisyyden ja kohtuuttomuuden ja naaraiden
turhamaisuuden tyydyttämiseksi meidän oli kuitenkin pakko lähettää
suurin osa tuotteistamme toisiin maihin, joista saimme korvaukseksi
kaikenlaisia tautien, hulluuksien ja paheiden aineksia omassa maassamme
käytettäviksi. Siitä oli välttämättömänä seurauksena, että suuren osan
kansaa täytyi elättää itseään kerjäämällä, varastamalla, ryöstämällä,
puijaamalla, parittamalla, väärinvannomalla, imartelemalla, ottamalla
lahjuksia, väärentämällä, pelaamalla, valehtelemalla, hurjastelemalla,
äänestämällä, töhertelemällä, tähtiätähystelemällä, myrkyttämällä,
huorintekemällä, saarnailemalla, herjaamalla, uskontoa pilkkaamalla ja
muilla samanlaisilla keinoilla, joita kaikkia minun oli erittäin vaikea
saada isännälleni ymmärrettäviksi.
Minä selitin hänelle, ettei viiniä tuotu vieraista maista veden
tai muiden juomien korvaamiseksi, vaan siitä syystä, että mainittu
neste sai meidät hilpeiksi himmentämällä järkemme, hälvensi kaikki
alakuloiset ajatukset ja synnytti aivoihimme hurjia ja mahdottomia
mielikuvia, elähdytti rohkeuttamme ja karkoitti pelkomme, kumosi
joksikin aikaa ymmärryksen toiminnan ja herpaisi jäsenemme, kunnes
vaivuimme sikeään uneen. On kuitenkin myönnettävä, että aina heräsimme
sairaina ja masentuneina ja että tämän nesteen käyttäminen sai meissä
aikaan tauteja, jotka synkensivät ja lyhensivät elämäämme.
Kaiken tämän ohella suurin osa väestöämme elätti itseään hankkimalla
elämän välttämättömiä tarpeita tai nautintoja rikkaille ja toisilleen.
Niinpä minulla kotona ollessani ja pukeuduttuani niinkuin tulee
pukeutua on ylläni sadan eri ammattilaisen työn tuotteita; taloni
rakentamiseen ja sisustamiseen tarvitaan kaksi sen vertaa ja vaimoni
somistamiseen viisi kertaa enemmän.
Olin tilaisuuden sattuessa maininnut Hänen Armolleen, että
miehistöstäni oli useita kuollut tauteihin, ja kävin nyt kertomaan
hänelle eräänlaisista henkilöistä, jotka saivat elatuksensa hoitamalla
sairaita. Oli kuitenkin erinomaisen vaikea hänelle asiaa selvittää.
Hän käsitti varsin hyvin, että houyhnhnm voi tuntea itsensä heikoksi
ja uupuneeksi muutamia päiviä ennen kuolemaansa tai että hän voi
onnettomuuden sattuessa loukata jonkin jäsenensä, mutta hänestä tuntui
kerrassaan mahdottomalta, että luonto, joka tekee kaikki täydelliseksi,
voi sallia minkäänlaisten kipujen syntyä ruumiiseemme. Minä kerroin
hänelle, että söimme tuhansia eri aineita, joiden vaikutus oli
aivan vastakkainen, että söimme, vaikka emme olleet nälissämme ja
joimme tuntematta vähintäkään janoa, että istuimme yökausia juoden
väkeviä juomia nauttimatta ruoan palaa, mikä kaikki teki meidät
veltoiksi, tulehdutti ruumiimme ja ylenmäärin joudutti tai hidastutti
ruoansulatustamme, että irstaat yahoo-naaraat hankkivat itselleen
eräänlaisen taudin, joka sai mätänemään niiden luut, jotka antautuivat
heidän syleilyynsä, että tämä ja monet muut taudit periytyivät isästä
poikaan, joten ylen monissa oli jo vaikeita tauteja heidän maailmaan
tullessaan, että joutuisin esittämään loppumatonta luetteloa, jos
tahtoisin mainita kaikki ihmisruumiin sairaudet, koska niitä oli
ainakin viisi- tai kuusisataa ja kaikissa jäsenissä ja nivelissä, että
sanalla sanoen jokaiseen ulkoiseen ja sisäiseen ruumiinosaan kuuluivat
määrätyt omat tautinsa. Senvuoksi kasvatettiin keskuudessamme erikoinen
ihmisluokka, joka ammattimaisesti parantaa tai on parantavinaan
sairaita. Ja koska olin itse ammattiin hiukan perehtynyt, tahdoin Hänen
Armolleen kiitollisena ilmoittaa heidän toimintansa koko salaisuuden ja
menetelmän.
Heidän perimmäisenä prinsiippinänsä on, että kaikki sairaudet johtuvat
ruumiin liiallisesta täyttymisestä, ja he päättelevät siitä, että
ruumis on perinpohjin tyhjennettävä, joko luonnollista väylää pitkin
tai suun kautta. Seuraavana toimena on tehdä yrteistä, kivennäisistä,
pihkoista, öljyistä, simpukoista, suoloista, mehuista, meriruohoista,
ulostuksista, kaarnoista, käärmeistä, konnista, sammakoista,
hämähäkeistä, vainajien lihasta ja luista, linnuista, nelijalkaisista
ja kaloista sekä hajultaan että maultaan mitä inhoittavin, etovin ja
tympäisevin seos, jonka vatsa viskaa heti takaisin. Sitä he nimittävät
oksettimeksi. Sattuu myös, että he käskevät meitä nauttimaan samasta
varastosta, johon vielä lisätään muutamia muita myrkkyaineita, ylä- tai
ala-aukon tietä (riippuen siitä, millä tuulella lääkäri sattuu olemaan)
lääkeannoksen, joka on yhtä ikävä ja inhoittava sisälmyksillemme,
huolluttaa vatsan ja ajaa kaikki edellänsä alaspäin. Sitä he nimittävät
ulostusaineeksi tai peräruiskeeksi. Luonto näet on (lääkäreiden
väitteiden mukaan) tarkoittanut ylemmän etuaukon välittämään
ainoastaan jähmeiden ja nestemäisten ravintoaineiden nauttimista ja
alemman taka-aukon pitämään huolta niiden purkamisesta, ja koska nämä
taitoniekat ovat nerokkaasti harkinneet, että luonto on kaikissa
taudeissa työnnetty pois sijoiltaan, täytyy tasapainon saavuttamiseksi
käsitellä ruumista aivan vastakkaisella tavalla, vaihtaa aukkojen
käyttötapaa siten, että jähmeitä ja nestemäisiä aineita työnnetään
sisään peräaukosta ja tyhjentäminen toimitetaan suun kautta.
Näiden todellisten tautien ohella on meitä vaivaamassa vielä joukko
toisenlaisia, vain kuviteltuja, joita varten lääkärit ovat keksineet
kuviteltuja parannuskeinoja. Näillä taudeilla ja niihin sovelletuilla
lääkkeillä on eri nimensä, ja naaras-yahooitamme rasittavat aina
sellaiset kivut.
Tämä sääty on erikoisen etevä, kun on kysymyksessä taudinkulun
ennustaminen; siinä he vain harvoin erehtyvät. Varsinaisissa
taudeissa, jotka kääntyvät vähänkin pahalle tolalle, he yleensä
ennustavat kuolemaa, joka on aina heidän vallassaan, aivan toisin kuin
parantuminen. Jos siis sattuu ilmenemään odottamaton parantumisen oire,
heidän jo lausuttuaan tuomionsa, osaavat he välttää väärän profeetan
maineen ja todistaa kaikelle maailmalle terävä-älyisyyttään antamalla
sairaalle soveliaan lääkeannoksen.
He ovat myös erikoisen hyödylliset aviomiehille ja -vaimoille,
jotka ovat kyllästyneet puolisoonsa, vanhimmille pojille, suurille
valtioministereille ja usein ruhtinaillekin.
Tilaisuuden tarjoutuessa olin jo aikaisemmin keskustellut isäntäni
kanssa hallitustavasta yleensä ja erittäin meidän oivallisesta
valtiomuodostamme, jota syystä ihailee ja kadehtii koko maailma.
Mutta koska nyt tulin maininneeksi valtioministerin, käski hän vähän
ajan kuluttua minun selittää, millaista yahoota tuolla nimityksellä
tarkoitin.
Minä selitin hänelle, että pää- eli valtioministeri, henkilö, jota nyt
kävin kuvailemaan, oli olento, joka ei tuntenut iloa eikä murhetta, ei
rakkautta eikä vihaa, ei sääliä eikä kiukkua, ei ainakaan osoittanut
mitään muita intohimoja kuin kiihkeätä rikkauden, vallan ja arvonimien
halua. Hän käyttelee sanojaan kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin,
mutta ei milloinkaan oman mielensä ilmaisemiseen. Hän ei puhu koskaan
totta, ellei otaksu teidän uskovan sitä valheeksi, eikä valhetta, ellei
halua teidän uskovan sitä todeksi. Ne henkilöt, joita hän takakäteen
pahimmin panettelee, pääsevät varmimmin ylenemään, ja jos hän alkaa
ylistää teitä toisille tai itsellenne, niin olette siitä päivästä
lähtien hukassa. Pahin, mitä voitte häneltä saada, on lupaus, varsinkin
valalla vahvistettu. Niin tapahduttua jokainen viisas mies vetäytyy
heti syrjään ja heittää kaiken toivon.
On olemassa kolme keinoa, joita käyttäen henkilö voi kohota
pääministeriksi. Ensimmäinen on siinä, että osaa älykkäästi käyttää
hyväkseen vaimoa, tytärtä tai sisarta, toinen siinä, että pettää
edeltäjäänsä ja kaivaa perustukset hänen altaan, kolmas siinä,
että yltiöpäisen kiivaasti moittii julkisissa kokouksissa hovin
siveettömyyttä. Viisas ruhtinas valitsee kuitenkin mieluimmin
palvelukseensa viimeksimainitun menetelmän käyttäjiä, sillä sellaiset
kiivailijat osoittautuvat aina herransa tahdon ja intohimojen
nöyrimmiksi ja kuuliaisimmiksi palvelijoiksi. Koska nämä ministerit
vallitsevat kaikkia virkoja, pysyttelevät he vallassa lahjomalla
eduskunnan tai valtioneuvoston enemmistön, turvaavat sitäpaitsi
itsensä kaikelta jälkeenpäin suoritettavalta tilinteolta niinsanotun
rankaisemattomuussäännön avulla (minä selitin hänelle, mitä tämä Act
of Indemnity tarkoitti) ja vetäytyvät vihdoin pois julkisesta elämästä
vieden mukanaan suuren kansalta otetun ryöstösaaliin.
Pääministerin palatsi on koulu, jossa toisia kasvatetaan hänen
omaan ammattiinsa: hovipojat, lakeijat ja ovenvartijat kehittyvät
herraansa jäljitellen pääministereiksi omilla aloillaan ja oppivat
mestarillisesti käyttelemään kolmea tärkeintä välinettä: julkeutta,
valhetta ja lahjomista. Heillä on niinmuodoin oma alahovinsa, jonka
jäseninä nähdään parhaiden piirien henkilöitä, ja toisinaan heidän
onnistuu oveluuden ja hävyttömyyden avulla vähitellen päästä herransa
seuraajaksi.
Valtioministeriä vallitsee yleensä joku kehno portto tai
palvelija-suosikki. Näitä kanavia pitkin virtaa kaikki suosio ja
armo, ja heitä sopu hyvinkin nimittää valtakunnan varsinaisiksi
hallitsijoiksi.
Eräänä päivänä oli isäntäni keskustellessamme kuullut minun mainitsevan
maani aateliston ja suvaitsi lausua minulle kohteliaisuuden, jota en
voinut sanoa ansaitsevani. Hän näet sanoi varmaan uskovansa, että olin
syntynyt aatelisista vanhemmista, koska olin muodoltani, väriltäni ja
siisteydeltäni verrattomasti etevämpi kaikkia hänen maansa yahooita,
joskin näytin toisaalta olevan heitä heikompi ja hitaampi, minkä täytyi
johtua toisenlaisesta elämäntavastani. Sitäpaitsi kykenin puhumaan, ja
ilmenihän minussa vielä jonkinlaisia järjen oireita, niinkin selvästi,
että kaikki hänen tuttavansa pitivät minua ihmeenä.
Hän huomautti minulle, etteivät valkoinen, raudikko ja harmaa houyhnhnm
olleet muodoltaan yhtä täydelliset kuin ruskea, kimo ja musta ja ettei
heille ollut syntymästä suotu yhtä eteviä hengenlahjoja eikä sellaista
kykyä niiden kehittelemiseen, joten he pysyivät aina palvelijain
säädyssä pyrkimättä milloinkaan kilpailemaan parempiensa kanssa, mikä
olisikin tässä maassa katsottu mahdottomaksi ja luonnottomaksi.
Minä kiitin nöyrimmästi Hänen Armoansa niistä hyvistä ajatuksista,
joita hän suvaitsi minuun kohdistaa, mutta vakuutin hänelle samalla
olevani alempaa säätyä, koska vanhempani olivat vaatimatonta,
kunniallista väkeä ja olivat hädintuskin kyenneet kustantamaan
minulle siedettävän kasvatuksen. Selitin hänelle, että aateluus
meidän keskuudessamme merkitsi aivan toista kuin hän ajatteli: että
nuoria aatelismiehiämme totutetaan lapsuudesta asti joutilaisuuteen
ja ylellisyyteen, että he iän salliessa heti tuhlaavat tarmonsa ja
hankkivat itselleen inhoittavia tauteja riettaiden naisten parissa ja
hävitettyään melkein koko omaisuutensa naivat rahoja saadakseen jonkun
halpasäätyisen, epämiellyttävän ja raihnaisen naisen, jota vihaavat
ja halveksivat. Sellaisten liittojen hedelmänä ovat yleensä risa-
ja riisitautiset, muotopuolet lapset, ja niinmuodoin suku harvoin
elää kolmea miespolvea kauemmin, ellei vaimo hanki naapurien tai
palvelijoiden joukosta tervettä isää suvun parantajaksi ja jatkajaksi.
Raihnas, taudinruntelema ruumis, kälpeät kasvot ja likaisenharmaa iho
ovat aatelisen veren aito tuntomerkit, ja terve, voimakas ulkomuoto
on jalosukuiselle miehelle niin sopimaton, että kaikki ihmiset
otaksuvat hänen isänsä olleen kamaripalvelijan tai tallirengin. Hänen
ruumiillisia vajavaisuuksiaan vastaavat sielulliset, synkkyys, tylsyys,
tietämättömyys, oikullisuus, aistillisuus ja kopeus.
Tämän loistavan säädyn suostumuksetta ei voida säätää, kumota eikä
muuttaa mitään lakia, sen jäsenillä on oikeus ratkaista kaikki
omaisuuttamme koskevat asiat, ja meillä ei ole edes valitusoikeutta.