Inferno kiehuu,
uumenet luonnon
loimuaa, riehuu,
rikkiä, tuhkaa
tupruaa, sataa.
Miljoona noitaa
kattilaa hoitaa,
Helvetin pataa.
»Häijy on kaunis,
kaunis on häijy!»
Soi punanauru
raivotartahti
henkien raakain.
Käy salaväijy,
lahjonta heikkoin,
väärennys vaakain.
Äijän on äimeet
peijahat peikkoin,
herkkuna veikkoin,
raadeltu liha,
valhe ja viha!
Noitien jalkaa
karkelo nostaa.
Raivotar-ruojain,
hurmehen-juojain
yltyvi piirin
vinkuna vinha:
»Ihminen inha
tahtovi nousta
alusta alkaa.
Kirous hälle!
Kuolema päivään
kerkeävälle!
Alas! Alas!
Alkuyön kaaos
helmaamme palas!»
Inferno kiehuu,
uumenet luonnon
loimuaa, riehuu,
rikkiä, tuhkaa
tupruaa, sataa.
Miljoona noitaa
kattilaa hoitaa,
Helvetin pataa!