(Kuva 1)
Ruumis on kirjava, mustan ja vaalean, eli ruskean ja keltaisen näköinen,
pitkin selkää mustempi; ympäri silmiä vaalea yhden näköinen rengas. Sen
mitta täysikasvaneena on lähes 3 kyynärää.
Tämä hylkeen lai on kyllä tavallinen ja nähdään usein. Se tavataan
pitkin Ruotsin ja Norjan rantoja, Itämeren lahdissa, Suomen ja Pohjan
lahdissa. Myös Frankriikin länsirannalla on se tavallinen, samaten
Englannin, Islannin, Grönlannin ja Amerikan rannoilla. Se asuu kyllä
lahdissa (josta nimiki tulee; Ruotsin sana: #vik¤ on suomeksi #lahti¤),
saaristoissa, virtain suussa j. n. e. mutta ei nouse ylös virtoihin eikä
järviin. Kiville ja karille nousee hän lepäämään ja kuuttiansa
imettämään. Talvella pitää hän salan aukon, jossa hän käy hengittämässä;
myös on hänellä suurempi avento, josta hän nousee jäälle.
Tämä lai ei elä suurissa laumoissa; ainoasti muutamia tavataan koossa.
Mutta syyskuulla kiiman aikana kokoontuu hän suurempiin laumoihin.
Tämä lai synnyttää kesäkuulla ja kuutti on jo äitinsä kohdussa
kadottanut villapukunsa että se syntyissänsä jo on melkein äitinsä
muotoinen.
Tätä pyydetään tavallisesti sillä tavoin että häntä vartotaan kivellä
eli karilla, jossa hän lepää, ja ammutaan kuulalla. Parahiten käy tämä
laatuun varhain aamulla eli hiljaan ehtoolla, eli puolipäivän helteessä.
Mutta saa ampuja olla hyvin varokas ja tarkka; sillä viikari on suuri
pelkuri. Näillä on aina omat kivensä ja karinsa, joille he nousemat
lepäämään vähä ennen auringon laskua ja makaavat siinä koko yön kello 7
eli 8 asti aamulla. Usein tappelevat he keskenänsä ja purevat toinen
toisiansa, kuin samalle kivelle pyrkivät. Ampuja tekee itsellensä majan
noin 90 eli 70 askelta tämmöisestä kivestä. Myös pannaan verkkoja
tämmöisten kivien ympäri, ja hylkeet sekaantuvat niihin tapellessansa ja
kiivetessänsä. Tavallisesti pannaan verkot tyvenellä puolella kiveä;
sillä hylje nousee kivelle tuulen puolelta ja menee veteen tyvenellä
puolella. Niin sekaantuu hän verkkoon veteen mennessänsä.
Usein tekee hylje kalastajille paljo vahingoita; hän noukkii pyydyksistä
kalat ja repii usein pyydykset rikki; sillä ei hän pidä lukua kalain
selittämisestä irti.