ROUVA DANELL (hätäytyen). Ei ei ei ei, se surmaa teidät.
HURMERINTA. Mutta eihän se ole kuin tavallinen härkä?
ROUVA DANELL. Ei ei ei, ette saa mennä, minä pyydän ja rukoilen. Se oli
eilen puskenut muuatta miestä niin pahasti, että oli tullut verta. Ette
saa mennä! Minä en laske teitä.
HURMERINTA. Kun niin tahdotte, hyvä rouva Danell. Minulle on erittäin
mieluista ja suloista, jos istutte täällä odottaen kunnes se menee.
ROUVA DANELL. Minä en nyt voi viipyä, en. Minä pyydän, nostakaa tuo
tuoli kadulle ikkunan alle.
HURMERINTA. Te tahdotte välttämättömästi--?
ROUVA DANELL. Välttämättömästi!