HILLERI (pormestarin kamarin ovelta). Herra pormestari. Tänne tulee
vieras. Jaksaako herra pormestari odottaa vähän aikaa? Mutta herra
pormestari ei saa nukkua! (Menee ruokasaliin)
ROUVA DANELL (tulee eteisestä). Minulla olisi pormestarille ollut
sellaista asiaa, että kun muuan poika pallolla rikkoi ikkunan, olisin
kysynyt, eikö sitä poikaa mitenkään saisi pakotetuksi maksamaan.
PORMESTARINNA (tulee eteisestä rouva Danellin keralla). Mikä poika se
oli?
ROUVA DANELL. Muuan kerjäläispoika.
PORMESTARINNA. Mitä sellaiselta saa? Eikähän ikkunalasi niin
summattomia maksa.
ROUVA DANELL. Kaksi markkaa!
PORMESTARINNA. No mitä kaksi markkaa on Josefinen rahoissa, joita on
kai lähelle satatuhatta.
ROUVA DANELL. Enemmän!
PORMESTARINNA. No niin! (Hämmästyen.) Mutta nythän minä vasta huomaan.
Minä ajattelinkin, että mitä outoa Josefinessa on! (Katselee hänen
pukuaan.)
ROUVA DANELL. Onko tantista tämä kaunis?
PORMESTARINNA. Josefinen leskivuosi on siis loppunut?
ROUVA DANELL. Ei. Se loppuu vasta ylihuomenna kello 12 päivällä. Mutta
minun musta pukuni oli niin huono, niin minä kysyin pastorilta, enkö jo
voisi panna vaaleaa pukua.
PORMESTARINNA. No nyt on kohta onnellinen meidän kanttorimme.
ROUVA DANELL. Mutta herra--herra--mikä hän onkaan?
PORMESTARINNA. Herra Hurmerintaako Josefine tarkoittaa?
ROUVA DANELL (innostuen). Ai, kun hän on herttainen! Hänessä on
jotakin, josta minä pidän hirveän paljon, tantti ei usko miten hirveän
paljon!
PORMESTARINNA. Vai niin! Mutta eihän herra Hurmerinta ole kaunis. Ei
voi verratakaan kanttoriin.
ROUVA DANELL. Mutta hän on noin (osoittaa vartaloa ylhäältä alas
molemmin käsin).--Onko hän köyhä?
PORMESTARINNA. On, luullakseni, hyvin köyhä.
ROUVA DANELL. Ei herra Hurmerinta ole kotona?
PORMESTARINNA. Ei, herra Hurmerinta meni Aleksandran kanssa kävelemään.
ROUVA DANELL. He taisivat mennä kauaskin?
PORMESTARINNA. Kauas, hyvin kauas aikoivat.
ROUVA DANELL. Minä ajattelin, että jos olisivat menneet johonkin
lähelle, niin olisin mennyt heitä tavottamaan.
PORMESTARINNA. Minä uskon, että he ovat jo kotia tulossa ja kävelevät
sillalla.
ROUVA DANELL. Sitten he varmaan pian tulevat, minä odotan heitä.--Onko
tantilla vatsa kipeä?
PORMESTARINNA. On.
ROUVA DANELL. Nyt he tulevat. Minä kuulin Aleksandran äänen.