Kirje Pascalilta.
»Eikö niin, Marceline, että olet varovainen? Olethan luvannut sen
minulle...»
Pascalin ääni on kaukainen, niin hiljainen ja heikko... Se ääni
varoittaa ja puhuu silloin, kun toinen on kuolemaisillaan janoon, ja on
alkanut juoda eikä voi enää lakata juomasta: »älä juo niin nopeasti;
lakkaa juomasta...»