HALL. Tänä yönäkö —? Sitten minä saatan sinut laivaan.
ALVILDE. Ei, ei! Ei kukaan saa tietää, että matkustan tänä iltana.
HALL. Minkä vuoksi?
ALVILDE. Katsos, minä tiedän sattumalta erään, joka matkustaa huomenna
Lontooseen. Eräs herra. Enkä minä tahdo matkustaa hänen kanssansa. En
millään ehdolla! Siksi minä lähden jo tänä yönä. Eikä kukaan saa sitä
tietää. Ei, älä kysy, isä!
HALL. En, en! Onko sinusta hauska päästä Lontooseen?
ALVILDE. Äärettömästi.
HALL. Iloitset saadessasi tavata vanhoja ystäviämme...
ALVILDE. En yksin siitä. Vaan saadessani alkaa uutta elämää.
HALL. Mitä sinä sillä tarkoitat?
ALVILDE. Minä mielestäni jo osaan tämän elämän. (Itkee).
HALL. Alvilde. —!
ALVILDE. Anteeksi, isä! En minä aikonut sitä sanoa! En ymmärrä, miten
tulin sitä sanoneeksi. Ei, älä sano mitään! Anna minun mennä!