Hääjuhla herättää lemmentunnelman. Nuorten neitosten leimuava hymy,
nuorten miesten kuiskaavat keskustelut, kun he katselevat morsianta.
Joskus tämä lemmentunnelma kohoaa niin korkealle, että morsian on
häpeissään.
Näitä häitä vietettiin heinäkuun keskivaiheilla. Pimeä tuli sentähden
myöhään. Mutta tullessaan se saapui varjon tavoin, joka levisi ja
painoi.
Jo joutui se aika, jolloin Aadan ja Carstenin oli määrä olla
kahdenkesken. Sakarias Wilde oli syleillyt ja suudellut tytärtään
ja oli ollut mielenliikutuksen valloissa antaessaan hänet Carstenin
valtaan, sanoen:
— Niin, nyt sinä enemmän kuulut hänelle kuin minulle. Muista, että te
nyt olette samaa lihaa, ja rakastathan sinä häntä, niin että se on ilo,
elämän rikkain ilo. Hyvää yötä, rakas lapseni.
Everstinrouva Stahl tuli nyt siihen, ja hän ja Aada menivät yhdessä
morsiushuoneeseen. Tänne oli ennen heitä tullut Aadan vanha lapsenlikka
ja riisui Aadan vaatteet, melkein samoin kuin hänen ollessa pieni.
Kun Aada vihdoin oli päässyt vuoteeseen, häntä ikäänkuin paleli, tuo
merkillinen levottomuus uudelleen hänet valtasi. Hän tunsi, että
rouva Stahl suuteli häntä, ja hän näki hänen menevän pois. Hän kohosi
istumaan ja näki, ettei kukaan ollut saapuvilla; nyt hän pelkäsi. Hänen
siinä näin istuessaan, koputettiin ovelle; hän piiloittautui peitteen
alle. Carsten tuli sisälle. Kauniina ja vakavana hän meni Aadan luo,
polvistui vuoteen viereen ja suuteli hänen kättään. Hetkeä myöhemmin
hän sammutti molemmat kynttilät.
Aada loikoi aivan hiljaa ja kuuli sydämensä sykkivän. Hän huomasi, että
Carsten oli huoneessa. Kotvan kuluttua hän kuuli hänen astuvan yli
lattian.
— Carsten, hän kuiskasi, Carsten, missä sinä olet, sytytä kynttilä,
Carsten.
Silloin hän tunsi hänen loikovan vieressään, ja kesäyössä hän näki
hänen kasvonsa.
— Carsten, sinäkö se olet? Sano, että se olet sinä.
— Rakas Aada, oletko minun? Miksi minua niin pelkäät?
— Enhän minä.
— Pelkäätpä, Aada, miksi et minua suutele? Miksi et halaa minua
kaulasta, kuten muutoin?
Aada katsoi häneen, ja rakkaus häneen valtasi hänet. Hän kietoi
käsivartensa Carstenin kaulaan ja suuteli häntä väristen ja tunsi että
Carsten, heidän suudellessa toisiaan, veti hänet luokseen.