V. Sången.

Framkomst till Runola. Beskrifning härvid. Väinämöinen lyckas inkomma

genom första porten. Förgården afmålas.

Siitten tuohon tultuamme,

Pesään lauluin peästyämme,

Olipa kuin kuu kehässä,

Päivä suuressa sumussa.

Ympärillen aita pantu,

Lukin verkkona kuvottu,

Seipähitäk seisomahan,

Visoitak vivahtamahan.

Pisteet tehty pistoksista,

Ammuksista aita pantu, 10

Keärmein nimillä nioittu,

Sammakkoin sala-sanoilla.

Noitumus oil aijan peällä

Kiini-kirottu kovasti;

Taikaus monen tapainen

Pantu peällen kaksin kerroin,

Jotta velhot välttäisivät,

Pelkäisivät heikko-päiset,

Kavahtais katehet kaikki.

Kuus oli kujoa tuolla, 20

Portti kunkin kujan suussa;

Pirran kaitehen kapeempi,

Korpi kuusen korkiampi,

Loihtein lumoilla lukottu,

Salpattu Lapin sanoilla.

Väinämöinen vanha miesi

Potkais portin polvellansa,

Päristeli perällänsä;

Eipä lauvat lauvaistunna,

Lukon leuvat luksahtunna, 30

Hajonnut hampaat hatarat.

Väinämöinen vanha miesi

Puristi pukarin suuta

Peukalon pelmuttamalla,

Nuoli-sormen notkelmalla;

Eipä hattarat hajonna,

Eikä väkkärät väjynnä,

Ei peässyt vivut vireistään,

Lauvennut takaiset tankot.

Väinämöinen vanha miesi 40

Hosutteli housujansa,

Heläytti helmojansa,

Sanoipa sanoa kaksi,

Popotti puhetta kolme;

Lumoukset laukesivat,

Portin pielet aukenivat,

Vaipuivat vanhat saranat.

Peästiin Runolan pihahan,

Lauluin kaikkein kartanohon.

Pihat piri-pintanansa 50

Täpö-täynnä tieturia,

Tieturia, taituria,

Kaikellaisia kateita.

Kaikki Karjalan katehet;

Kaikki salvurit Savosta,

Poppa-miehet pohjan moalta

Täsä toistaan koittelivat,

Kiistelivät, kiihkoilivat

Soaha sanoja sakkeita,

Puhen-päitä puuttuvia. 60

Tässä noijat noituksillaan,

Välillänsä velhot väitti,

Pulmutellen puheitansa,

Kaksin kolmin konstiansa.

Yksipä pino pihalla

Pirulaisten pistoksia,

Kaksi kaivoa pihalla

Kateheitten kaivamia,

Kolmet koiroa pihalla

Lappalaisten laitoksia, 70

Neljä neitoa pihalla

Luonnottaren tyttäriä.

"Väinämöinen, Väinämöinen!"

Piijat soitti pillillänsä;

"Väinämöinen, Väinämöinen!"

Koirat haukkui korvillansa.

Väinämöinen väistelihen

Tästä parvesta pahasta,

Sukelsiinpa sukkelasti

Likemmäksi linnan luokse, 80

Tyköön Runolan hovia.

Runola · 第 9 / 24 题