En närmare beskrifning på sjelfva denna deras resa
genom etern. Samtal i anledning häraf de resande
emellan. Väinämöinen underrättar slutligen Skalden
att deras väg förde dem tili Runola, till detta
diktens land, de Finska skaldernas Olymp.
Ensimmäisen päivän peästä
Näkyi moata, näkyi mannut,
Näkyi mehät ja meretkin.
Toisen päivän peätettyä,
Moa ja moailman malossa
Sinitti niin kuin sinervo,
Hiilui niinkuin hiiren häntä
Rapisevan moan raossa.
Päivän kolmannen perästä
Kaikki varjot vaikenivat 10
Kaikki hoamut hajoisivat,
Hälveni nämät hämärät.
Sinisiksi silmät muuttui,
Korvat kuulemattomiksi,
Aivon autioks ajatus. -- -- --
Ukko soitti, matka joutu,
Aika kului, tie lyheni.
Yheksättä yötä kului,
Kului päivee kymmenettä,
Nähtiin tuolla taivaan alla 20
Pilkka pikkuinen pimiä
Perhoisenna lentävännä,
Kiiäten tulen-kipuna.
"Väinämöinen veikkaseini
Liekköön ilmassa itikka,
Takiainen taivahassa?"
"Siin' on viitta viskattunna,
Karsikko on kasvattunna
Keski-tieIlä taivoisehen;
Josta tuulet tuunetahan, 30
Ajan-kulut arvatahan,
Matkan mutkat muistetahan."
"Niinkö vainen vanha miesi
Jorottelet joutavia,
Lasket vanhoja lorujais!
Väinämöinen veikkoiseni
Onko tuolla tuulen kuikka,
Lemmon lintu lentämässä?
Vai lie ahavan ajaja,
Joka ajaa aurinkoa 40
Valkoisilla varsoillansa,
Säistäväisillä sälöillään?
Turpa tulta tuiskuapi,
Suusta valkia valuupi."
"Siin' on silmä kaikkivallan,
Taivaan napa naulattunna,
Siinä syäinen sykööpi,
Muna moailman makoopi."
"Niinkö vainen vanha miesi
Jorottelet joutavia, 50
Lasket vanhoja satujais,
Lapsen lauseita latelet.
Sano suorilla sanoilla,
Puhuk miesten mieleheksi,
Miehen mieleksi minullen!
"Onko tuolla päivän peitös,
Päivän peitös, kuun kuvaus,
Jolt' on kuummeet syrjät syönyt,
Piru pohjoa pilanna,
Kehittänyt, keännyttänyt, 60
Salpanut savussa saunan,
Riihessä ripustelunna,
Mustaksi muutattelunna?"
"Siin' on Runolan hovia,
Lauluin linna laitettunna
Keski tiellä taivahalla,
Tehty tähtien välillä
Paistamahan, loistamahan
Keskellen lavean luonnon;
Ymmärrystä ylempänä, 70
Alempana aurinkoa,
Väilyypi heijän välillä.
"Siinä oatokset asuuvat,
Mielet miesten miettelöövät
Tapaillessaan taivaan töitä,
Luonnon töitä tutkittaissa.
"Siinä ilmassa isossa
Lainehtii kuin sota-laiva,
Purjehtii kuin hyväik pursi,
Miten somat soittojamme, 80
Sitä-myöten nouseneepi;
Kuten laihat laulujamme,
Sitä-myöten laskeupi."