Kun oli tapahtunut se suuri ja tumman punan koko Suomen häveliäille
poskipäille nostava paljastus, että Kemin Aatamit ja Eevat kylpivät
yhdessä lapsellisessa ja eedenimäisessä viattomuudentilassa Kemin meri-
ja tapulikaupungin ainokaisessa saunassa, nousi tästä tapauksesta
mieltäjärkyttävä hälinä ja kauhu Kemin kaupungissa, niin että meteli
kuului Laitakariin asti, ja Valkonauhan tantat panivat miehensä lujille
ja kysyivät ja vannottivat heitä tunnustamaan, ovatko he myöskin
rypeneet, valelleet ja loiskutelleet näissä häpeällisissä olosuhteissa,
ja huusivat, että jos he olisivat tienneet... mutta mistäs he olisivat
voineet tietää — paljon uppoaa asioita hämäryyteen ja tietämättömyyteen
Kemin kokoisessa kaupungissa.
Ja Kemin kaupungin valtuusto kokoutui otsat kureessa neuvottelemaan,
millä tavoin kautta maan tavatonta huomiota herättänyt saunakysymys
olisi järjestettävä.
Sillä meidän on otettava huomioon, että paitsi saunaa, on Kemin
kaupungissa myöskin elokuvat — panem et circenses siis tavallaan,
ollaksemme klassillisia ja nyt oli järjestettävä niin, että samalla
kuin paratiisimaisuus saunasta lopullisesti hävitettäisiin, ei myöskään
kenellekään rauhalliselle, lainkuuliaiselle ja veronsa säännöllisesti
maksavalle kemiläiselle tehtäisi vääryyttä, vaan että heille kullekin
varattaisiin mahdollisuus jokaviikkoisiin sekä saunan että elokuvien
iloihin.
Tosin on Kemin valtuustossa väkeviä ja voimallisia nimiä, niinkuin
Tiura ja Kippari ja Hoiva ja Harmi ja Hirmu, mutta tuntien
vastuunalaisuuden vuorenraskaan painon hartioillaan ei valtuusto
ottanut niskoilleen mahdollisen epäonnistumisen vaaraa, ennenkuin oli
pyytänyt lausuntoa torniolaiselta auktoriteetilta, maalari Charles
Ekmanilta. Sillä Kemin valtuuston tiedossa oli, että Torniossa,
jossa on kaksi saunaa, oli onnistuttu ratkaisemaan saunojen ja
elokuvien ankara ja ikuinen ristiriita niin täydellisesti kuin se
tässä vajavaisuuksien ja puutteellisuuksien maailmassa ihmisjärjelle
ylimalkaan on mahdollista, ja yksimieliset oltiin myöskin siitä,
että Charles E. jos kukaan oli omansa antamaan tästä järjestelystä
kristalliselkeän selvityksen kemiläisille.
Kemin kaupungin onneksi ja menestykseksi ei tämä selvitys jäänyt
myöskään tulematta, ja kun lausunto oli saatu, kokoutui valtuusto
käsittelemään, pohtimaan ja päättämään asiaa.
Ja nyt ovat sauna- ja elokuvaolot Kemissä lopullisessa
järjestyksessään, ja kaikki paratiisimaisuus ja muu
vanhatestamentillisuus on lainsäädännöllisesti hävitetty, toivottavasti
ikuisiksi ajoiksi, ja elokuvien näytännöt alkavat tiistaina ja
saunaillat keskiviikkona, joten ne, jotka ovat olleet tiistaina
elokuvissa, pääsevät keskiviikkona saunaan, ja ne, jotka torstaina
kylpevät voivat perjantaina kyynelöidä tai riemuita, kappaleen laadun
mukaan, elokuvissa.
Siispä alkuviikosta on Kemin sesongin kuollein aika, koska silloin ei
ole saunaa eikä elokuvia, josta Kemiin aikoville matkustajille täten
huomautetaan, että he jo etukäteen tietäisivät, ettei Kemiin kannata
saapua ennen tiistaita. Mutta tiistai-illasta lähtien sykkii ja
pulppuaa taas elämä Kemissä viikon loppuun asti, ja matkailija, joka
silloin saapuu Kemiin, tietää, että ellei hän löydä jotain etsimäänsä
kaupunkilaista elokuvista, voi hän hyvällä luottamuksella lähteä
tapaamaan tätä saunasta.
Kemissä tunnetaan syvää ja kunnioittavaa kiitollisuutta
saunakulttuurissaan korkealla kannalla olevaa, uusia uria aukovaa ja
heikompiosaisille naapureilleen tietä näyttävää Torniota kohtaan. Ja
toivottavasti on meillä tilaisuus piakkoin tutustuttaa lukijakuntaa
Tornion mieltäkiinnittäviin saunaoloihin.
(1921.)