Isännässäkö liene vika ollut vai torpparissa. Isäntä oli luonnollisesti
sitä mieltä, että vika oli torpparissa ja torppari oli tietysti syvästi
vakuutettu siitä, että vikapää oli yksinomaan isäntä. Luultavinta on,
että tähänkin tapaukseen olisi soveltunut tunnettu vertaus padasta ja
kattilasta.
Riidan aihe oli joka tapauksessa meidänkin kaukaisen maamme
vaatimattomiin oloihin katsoen niin vähäpätöinen, että jos torppari
olisi ojentanut tassunsa isännälle tai isäntä etukäpälänsä torpparille
ja sanonut jonkun hyvän sanan, niin olisi asia ollut sillä selvä.
Mutta tassua ei tarjottu eikä ojennettu käpälääkään, ja hyvää sanaa
ei sanottu, ja niin tapahtui, niinkuin tällaisissa tapauksissa
Suomenmaassa suuressa tavallisesti tapahtuu, että riitapuolet jättivät
asiansa jollei nyt juuri kansainvälisen lakimieskomissionin niin
ainakin Asikkalan käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden ratkaistavaksi.
Aamuhämärissä sinä päivänä, jolloin jutun piti tuleman esille, söi
isäntä vankan aamiaisen, ja samoin teki torpparikin. Sitten läksi
isäntä talostaan ja torppari torpastaan käräjäpaikalle, ja saapuivat
sinne jokseenkin yksiin aikoihin.
Siellä oli käräjäkansaa jo koolla kaikenlaista, oikeutta etsivän
Asikkalan eri kulmilta, ja isäntä niinkuin torpparikin liittyivät
kumpikin omiin tuttavapiireihinsä.
Mutta sisällä käräjäsalissa istui korkea oikeus, toisessa kädessään
lain miekka ja toisessa oikeuden vaakakupit, tehden asikkalaisille
kohtalokkaita päätöksiä, ja jos kantaja voitti, niin valitti vastaaja,
ja jos vastaaja voitti, niin valitti kantaja, ja jos tuli nahkapäätös,
niin valittivat molemmat, ja tuon tuostakin tuli aina uusi tuomio
ja asianosaiset käskettiin pellolle ja uusi pari sisään kuin Noakin
arkkiin.
Aina kun uusi juttu huudettiin esille, tunkeutuivat isäntä ja
torppari lähemmäksi ovea, mutta eipä vain tullut heidän vuoronsa.
Paljon on vääryyden kärsimisen tuntua Asikkalassakin ja monta paria
siis oikeuden etsijöitä. Isäntä ja torppari vetäytyivät pettyneinä
takaisin koetettuaan, vaikka turhaan, siinä ohimennen musertaa toisensa
silmäyksillään.
Aina korkeammalle ehti päivän kultainen kehrä Asikkalan käräjäkunnan
syyskuulakalla taivaalla, saavutti puolipäivän korkeuden ja alkoi
painua Tuulokseen päin. Mutta isännän ja torpparin juttua ei näkynyt
ei kuulunut. Jo aikaa sitten olivat sekä isännän että torpparin
keskusvirastot huomauttaneet olemassaolostaan, ja iltapäivällä
alkoivat ruuansulatuskanavat pitää semmoista kurinaa ja murinaa, että
syrjäisetkin sen kuulivat. Mutta järkähtämättömänä kesti vielä isäntä
ja kesti torpparikin.
Ehtoo tuli.
Silloin läksivät isäntä ja torppari yksiin aikoihin tiedusteluretkelle,
että milloin se heidän juttunsa huudetaan, vai huudetaanko milloinkaan.
Saivat kuulla, että heidän asiansa on kaikkein viimeisenä sinä päivänä,
ja saattaa vallan hyvin siirtyä myöhään yöhön.
Isäntä katsahti salavihkaa torppariin.
Asikkalan käräjäkansa tunsi vaistomaisesti, että jotain uutta oli
tulossa, ja ryhmittyi odottavaisena isännän ja torpparin ympärille.
Kaikki riippui nyt torpparista.
Katsahtaako hän vuorostaan isäntään?
Asikkalan käräjäkansa hytisi jännityksestä.
Haa — katsahtipas! Torppari vilkaisi, tosin hieman syrjäkariin isäntään.
Asikkalan käräjäkansa hälisi tyytyväisenä. Ja sana levisi; jo katsoivat
toisiinsa.
Isäntä katsahti toisen kerran.
— Jo katsoi isäntä toisen kerran! iloitsi Asikkalan käräjäkunta.
Torpparikin vastasi myös tähän silmäykseen.
— Kurrr... vastasi torpparin liivien sisältä.
— Murrr... kuului kaiku isännän tyhjästä vatsasta.
— Suolenne kurisevat, huomautti käräjäkansa. — Lyökää kättä!
Silloin voittivat isäntä ja torppari sen vanhan Aatamin ja paiskasivat
kättä.
Tähän pamahdukseen vastasi käräjäkansan ilonhuuto, joka oli niinkuin
vetten pauhu ja tuhansien honkien humina, ja raivokas asikkalalainen
riemunauru tärähytti käräjätaloa, niin että lautakuntakin heräsi,
puhumattakaan Asikkalan harakoista, jotka pakenivat Heinolaan asti.
Tähän päättyi kirjeenvaihtajan raportti tiedonantoon, että »tuomarin
oli pakko vetää avonainen ikkuna kiinni, jotta nauru ja riemu ei
häiritsisi sisällä olijoita».
(1920.)