Ilontäytenä saat, sydän, laulaa taas
kera aaltojen välkkyväin!
Suvi juhlivi seppelpäin
nyt voittoa auringon, kuninkaas.
Elo uutena noussut on haudastaan,
mies uusi on Latsarus,
jonk' yllätti uupumus,
kun liian heikko ol' uskossaan.
Sinitaivaan äärihin kantautuu
meren soitanto riemuinen;
sen yhtyvi virtehen
kevättuulessa keinuva rannan puu.
Yön, talven vankina kyllin oot,
sydän, nääntyen epäillyt,
Olet vapaa, voimakas nyt,
siks' unhoon tappios vaipukoot!
Siks' uuden laulun jo kaikua suo,
kun nuori sun lyöntisi on,
kun näät, miten auringon
isän-rakkaus etees Eedenin luo!