_Henrikson. Heikkinen_ (tulee kiiruusti perältä).
_Heikkinen_. Tässä olisi sähkösanoma. Tuli vast'ikään.
_Henrikson_. Hyvä on! Kiitoksia! (Pistää sähkösanoman taskuunsa).
_Heikkinen_. Hyvästi! (Aikoo mennä).
_Henrikson_. Meneekö herra pois?
_Heikkinen_. Menen pakkahuoneelle lunastamaan viime lähetyksen.
_Henrikson_. Ahaa, se onkin hyvä, se!
_Heikkinen_. Hyvästi! (Menee, mutta kääntyy takaisin). Herra
Henrikson!
_Henrikson_. No mitä nyt?
_Heikkinen_. Olen ollut ensimäisenä kirjanpitäjänänne jo kymmenen
vuotta...
_Henrikson_. Aivan oikein!... Luotan teihin täydellisesti -- ja
olen jo kauan aikonut ottaa teidät liikekumppanikseni.
_Heikkinen_. Minä kiitän! Siitä aijoinkin teitä muistuttaa.
Hyvästi! (Menee perälle).
_Henrikson_. Hyvästi!
_Heikkinen_ (kääntyy äkkiä). Herra Henrikson!
_Henrikson_. No mitä?
_Heikkinen_. Te olette myös luvannut toimittaa minulle rikkaan
morsiamen.
_Henrikson_. Tarkoittaako herra neiti Heinosta?
_Heikkinen_. Juuri häntä!
_Henrikson_. No pidättekö hänestä? Hän on kaunis tyttö.
_Heikkinen_. Olen ainoastaan nähnyt hänen valokuvansa.
_Henrikson_. Vai olette nähneet.
_Heikkinen_. Oletteko te kirjoittanut hänen vanhemmilleen?
_Henrikson_. Äidille vaan. Hän on sisareni... Minä olen kehunut
teitä siivoksi mieheksi ja hän on ihastunut teihin.
_Heikkinen_. Minä kiitän! -- Hyvästi! (Menee peräovelle).
_Henrikson_. Hyvästi!
_Heikkinen_ (kääntyy kiireesti takaisin). Herra Henrikson!
_Henrikson_. No mitäs vielä olisi?
_Heikkinen_. Kuinka paljon neiti Heinosella on rahoja?
_Henrikson_. Kuusikymmentätuhatta!
_Heikkinen_. Minä kiitän! Siis kymmenentuhatta enemmän kuin tuolla
toisella.
_Henrikson_. Kellä toisella?
_Heikkinen_. On, nähkääs, eräs leskirouva. Hän vuokrasi ennen
huoneita matkustavaisille ja piti sekatavarakauppaa; mutta nyt on
hänellä pieni kivitalo ja hän pitää nuoria miehiä täysihoidossa.
_Henrikson_. Ja hänen kanssaan kai olette kihloissa?
_Heikkinen_. Olin kylläkin ... mutta eilen purimme kihlauksemme.
_Henrikson_. Eilenkö? Hän kai antoi rukkaset...
_Heikkinen_. Ei, ne annoin minä. Hän tosin sanoi surevansa itsensä
kuoliaaksi, mutta elää sitä sentään pitänee! Hyvästi! (Menee perälle).
_Henrikson_. Oivallinen mies!... Laskee ehkä liian tarkoin
numeroita, mutta ei siitä ole vahinkoa näinä aikoina!