Vastasin heti:
"Herra kreivi!
Te ette ollut erehtynyt; odotin kirjettänne, ja minä kiitän teitä
vilpittömästi siitä, että toimititte sen minulle niin varovaisesti.
Kun tämä varovaisuus olisi kuitenkin turhaa teihin nähden, ja kun on
tärkeätä, että pian saatte vastaukseni, pyydän teitä suvaitsemaan, että
lähetän palvelijani sitä tuomaan.
Kuten itse olette lausunut, on selitys meidän kesken välttämätön; se
voi tapahtua jo tänään, jos niin haluatte. Lähden ratsastamaan ja olen
kahdestatoista yhteen Boulognen metsässä, Allée de la Muettella. Minun
ei tarvitse sanoa teille, herra kreivi, että olisin ihastuksissani,
jos tapaisin teidät siellä. Mitä todistajiin tulee, niin olen aivan
samaa mieltä kuin tekin, että niitä ei tarvita tässä ensimäisessä
kohtauksessamme.
Jotta olisin vastannut kirjeenne jokaiseen kohtaan, on minun nyt
puhuttava enää vain tunteistani teitä kohtaan. Toivoisin hartaasti,
että ne lähtisivät sydämestäni, mutta pahaksi onneksi on omatuntoni
niiden määrääjänä.