KANNEL. Mitkä pillerit?
POROMÄKI. Kaiken maailman pillerit.
KANNEL. Mitä niistä?
POROMÄKI. Minun täytyy niitä syödä, ei mitään muuta.
KANNEL. Vai syödä.
POROMÄKI. Niin. Minullahan on sydän kipeä, rinta kipeä, minua vaivaa
yleinen heikkous ja sitäpaitse nivelreumatismi.
KANNEL. Aaa, minä alan käsittää!
POROMÄKI. Josefiina huolehtii suuresti minun terveydestäni. Hän
sekoittaa itse lääkkeet.
KANNEL. Ja sinä juot.
POROMÄKI. Ja minä juon. Ei auta muu.
KANNEL. Mutta sehän on surkeata!
POROMÄKI. On se. Minä pelastuin hädin tuskin mutakylvyistä.
KANNEL. Ne nyt vielä olisivat puuttuneet.
POROMÄKI. Kolme kertaa yössä minun pitää ottaa vatsalääkkeitä.
KANNEL. Sillä tavallahan sinusta tehdään loppu.
POROMÄKI. Minulla oli viime yönä ylenantamiskohtauksia. Kohta minä
saan vatsakatarrin.
KANNEL. No mutta herran nimessä, etkö sinä voi sanoa, ettet sinä
ole kipeä?!
POROMÄKI. Sanoa, etten minä ole kipeä. Oietko sinä hullu?! Josefiina
luulee että minä olen kipeä ja minä tunnustaisin kaikki valheeksi.
Ohoh!
KANNEL. Sinä aijot siis maata täällä kaksi kuukautta ja tehdä
itsestäsi täydellisen apteekin, ja sitten antaa kuljettaa itsesi
kotiin.
POROMÄKI. Ei auta muu. Toivottavasti minä maalla vielä toivun.
Minulla on siksi vahva terveys.
KANNEL. Tämä on sinulle synnin palkka.
POROMÄKI. Se on herran sormi ihmiskunnan historiassa.
KANNEL. Jaa jaa, jumala paratkoon. Ei ole minunkaan asiani
loistavalla kannalla.
POROMÄKI. No?
KANNEL. No neiti Therese!!
POROMÄKI. Mitä hänestä?
KANNEL. Ei muuta kuin että hän tahtoo väkisin naida minut.
POROMÄKI. Ai ai!
KANNEL. Minä tulin tuona historiallisena hetkenä sinua pelastaakseni
hullutelleeksi hänen kanssaan ja nyt hän on ottanut sen todeksi.
POROMÄKI. Sano hänelle että ei kuulu pieniä.
KANNEL. En minä voi!
POROMÄKI. Et voi?
KANNEL. En minä voi. Hän luulee että minä olen seitsemännessä
taivaassa ja on itse seitsemännessätoista. Ei minulla ole luontoa
pudottaa häntä sieltä alas.
POROMÄKI. Sinä pelkäät, että hän loukkaantuisi.
KANNEL. Hm! (Äänettömyys).
POROMÄKI. Sinä olet hullu.
KANNEL. Kyllä minä tahtoisin päästä hänestä eroon, mutta hienolla
tavalla. Minä koetan nyt keksiä semmoisen.
POROMÄKI. Minäkin tahtoisin päästä pillereistäni hienolla tavalla.
Nieleminen on niin kovin krouvi.
KANNEL. Hm. Mutta keksi ne tavat.
POROMÄKI. Siinäpä sitä ollaan. Keksi nyt.
KANNEL. Niin, keksi nyt. (Äänettömyys).
POROMÄKI. Tässä me nyt olemme taas.
KANNEL. Emmekä mitään muuta voi. Perhana sentään!