Vahtimestari ja Josefiina.
VAHTIM. Se oli niin vaikea löytää frouvaa. Tuolla hän on. Hän ei puhu
enää mitään. (Potku). Tässä on avain. Frouva avaa vaan rohkeesti,
(Potku). -- Minä menen pois siksi aikaa.
JOSEFIINA. Hyvä on. (Menee ovelle; sillä aikaa on Kannel antanut
merkkejä Poromäelle toiseen huoneeseen, että Poromäki tekisi
jotakin). Vai siellä sinä nyt olet senkin juoppo. (Adelaide ja
Therese tulevat sisään. Josefiina avaa oven. Äkkiä työntää Poromäki
Elpyvän ulos huoneesta. Elpyvä joutuu aivan Adelaiden syliin).
ADELAIDE. Auttakaa, auttakaa!
HELENIUS (syöksyy ulos). Se on hävytöntä, minä sanon teille te
sakramenskattu...
JOSEFIINA. Herra jesta, eihän se olekaan Iisakki.
ELPYVÄ. Armas Adelaide!
ADELAIDE. Apua, apua!
JOSEFIINA (huomaa Kanteleen). Missä on Iisakki.
HELENIUS. Se on raakaa, se on hävytöntä, antaa teljetä minut
huoneeseen, te senkin --
JOSEFIINA. Minä en ole mikään senkin teidän edessänne, sitä ei
tarvitse tulla sanomaan... (Syntyy kova riita).
ADELAIDE. Auttakaa!
ELPYVÄ. Ä-älkää pe-peljätkö. (Kaikki huutavat sekasin. Kannel koettaa
johtaa Poromäkeä ulos. Poromäellä on siteet päällä. Hän on jo päästä,
kun Josefiina äkkiä kääntyy. Poromäki piilottautuu tuolin taakse,
jota Kannel on pitänyt varalla).
JOSEFIINA. Missä on minun mieheni?
KANNEL (meluten). Vai miehenne. Kyllä minä näytän... (Syöksyy
joukkoon).
ADELAIDE (syöksyy joukkoon). Pois minun silmistäni, pois. Herra Kannel
auttakaa!
KANNEL (Poromäkeä varjellen). Kaikki tässä puhuu miehestään...
HELENIUS (Josefiina P:lle). Minä vedän teidät oikeuteen. (Kaikki
yhdessä kimpussa).
JOSEFIINA. Herra Jumala! Minä tulen hulluksi. (Kiukkuisena). Mutta
minä sanon teille... (Riitaa).
POROMÄKI (ryömii ovea kohden, ja on jo päästä, kun Elpyvä kompastuu
häneen. Poromäki silloin saa suonenvetokohtauksen, ja paneutuu
selälleen permannolle jalka ilmassa).
JOSEFIINA. Herra jesta, Iisakki! (Tarttuu Poromäkeen).
KANNEL (karkaa pois; Elpyvä jää permannolle makaamaan. Poromäki
samoin).
POROMÄKI. Te-tervetuloa Fiinaseni.
(Esirippu).
Kolmas näytös.
Hotellihuone. Oikealla taustalla uudinten takana alkovi. Ovi
vasemmalla?
Ensimäinen kohtaus.
KANNEL (tulee sisään ja vetää uutimet syrjään. Poromäki vuoteessa).
Hyvää huomenta.
POROMÄKI. No terve! Mitä hemmettiä. Sinua ei tuon historiallisen
tapauksen jälkeen ole näkynyt ollenkaan.
KANNEL. Minä en ole kehdannut. Olen pysytellyt muualla. Nyt en
kuitenkaan enää voinut pidättää uteliaisuuttani.
POROMÄKI. Muualle olisin mennyt minäkin, mutta en päässyt.
KANNEL. Minä tapasin rouvasi. Hän sanoi, että sinä olet kovin kipeä.
POROMÄKI. Niin, niin. Vanhat piiat ja Josefiina käyvät minua
katsomassa joka viides minutti.
KANNEL. Mitenkä Helenius ja runoilija selvisivät asiasta.
POROMÄKI. Saivat kuulla kunniansa, häpesivät ja nyt on asia melkein
unohtunut...
KANNEL. Hm. He voivat siis olla tyytyväisiä. Mutta miten on sinun
laitasi? Oikeinko sinä olet sairas?
POROMÄKI. Minä olen mennyttä miestä.
KANNEL. Sinä?! Älähän nyt.
POROMÄKI. Niin nääs kyllähän kaikki olisi oikein hyvin, mutta...
KANNEL. Mutta...