HEMMOTELTUJA.

Sirpale.

He ruikuttavat; voi mun pienoseni!

Ei -- aika miehiä he ovatkin.

Ja sentään ruikuttavat! -- Pienosia

Siis ovat, vaikka aika miehiä.

Ja mitä ruikuttavat? Vastuksia:

Kun patjat eivät kyllin pehmeitä

Ja kun ei maantie kasva kukkasia

Ja päiväkään ei viitsi hymyillä.

Jok' aika heille; ihmiset ei voi

Jok' aika täyttää heidän halujaan,

Ja kun ei kultakolikotkaan soi,

Kun hetken herkut kutsuu tuhlaamaan.

Se kauheaa on, maailma on julma.

On Valo, Vapaus, Maamme kaunista,

Mut uhratako niille kaikkensa,

Tai jotain -- siinä liian suuri pulma!

Vie rahaa heille, pienet lunasta

Ja velvoituksen painon alta päästä;

Suo hetken tuulten heitä tuutia

Ja miehen töiltä muonarengit säästä.

Niin ylistävät isänmaata he

Ja kiitosvirren tuovat kansalle,

Jok' antaa laiskuudesta heille hintaa --

Oi, naiset, naiset! Suokaa heille rintaa!

20/2

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 309 / 453 题