HIIHTÄJÄIN LAULU.

Suistele, suksi, notkojen pohjaa,

Vuorenkin päältä viiltele tie!

Tarmo se työntää, tahto se ohjaa,

Vasta- kuin myötämatkoja vie.

Tuuletko meitä tuiskella sais?

Vuoretko matkan seisauttais?

Päätä ja niskaa

Kennistä -- viskaa

Vauhdilla kulkuas maalihin päin! --

Tieltäsi vastukset väistyvät näin.

Ponnahda, suksi, joustele jalka,

Rohkea rinta, ilmoja juo!

Mieli, kuin linnun lentävä sulka,

Liitele voiman lähtehen luo!

Suontesi aallot -- kuule kuin soi!

Riemujen ruuhet soudella voi.

Rientomme riehu,

Rinnassa kiehu,

Hilpeä hiihtomme innoksi tee --

Aatos jo ilmoja leijailee.

Voima ja valppaus -- oisko ne unta?

Untansa nähköön talvinen maa! --

Meissä on tulta, maassa on lunta,

Liekkimme maankin vapauttaa.

Karkaise luontos, vartoohan työ!

Hentous arka helposta myö!

Nyt sekä huomen

Sampoa Suomen

Vahvana rientäös valloittamaan --

Sen murut liittele onneksi maan!

26/2

Kootut teokset 2: Runoelmia 1886-1906 · 第 310 / 453 题