Leski-äidillä
Kaksi tytärtä
Oli: tumma ja vaalea.
Tytär tumma se
Koko kunnalle
Tuli kuuluksi kauneinna.
Tytär vaalea
Kävi kirkossa
Sekä seuroissa uskovain.
Väki vanha sen
Näki kiitellen,
Kylän nuoriso naurahtain.
Tytär tumma se
Pojat ymmälle
Pani luonteenhehkullaan.
Monen liekistään
Saatti syttymään,
Monen herätti toivomaan.
Tytär vaalea
Yhä ankara,
Yhä vakavan muotoinen.
Sulon hymysuu,
Ilonliike muu
Oli outoa hänellen.
Tytön tumman sen
Joka poikanen
Olis tanssihin tahtonut.
Ja hän naurusuin,
Yhä innostuin
Monet yöt oli tanssinut.
Tytär vaalea
Rukouksissa
Yhä valvoi hartaammin,
Ja hän haaveissaan
Kävi kuihtumaan,
Kävi silmät jo kuoppihin.
Äiti vaaleaan
Toki luottaa vaan:
Hänen tiensä vie taivaasen.
Mutta tummasta
Hän on murheisna:
"Heitä maailma, lapsonen!"
"Ennen kuolisin
Kuin ma hylkäisin
Ilot ihanan nuoruuden."
Tumma lausui niin
Ja hän temmattiin
Kylän tanhujen pyörteesen.
Meni yö ja kaks,
Kovin vaaleaks
Kävi tummikot poskuet.
Veri aamulla
Tuli rinnasta
Sekä silmistä kyynelet.
Tytär vaalea
Rukouksissa
Päin käänsihen Jumalaan:
"Sun on kunnia,
Että siskoa
Olet alkanut kutsumaan!"
Veri nuoruuden
Pian terveyden
Tuotti tummahan tyttöseen:
Sydän entistään
Tunsi liekkiään
Paloi tanssihin uudelleen.
Meni yö ja kaks,
Kovin vaaleaks
Kävi tummikot poskuet.
Jopa tanssissa
Yönä kolmanna
Veri ruskosi vaattehet.
Veren purppura
Pursui rinnasta,
Kaasi kalmahan tyttösen.
Kaasi päivikseen,
Ettei uudelleen
Noussut tummikko tanssillen.
Tytär vaalea
Rukouksissa
Taas käänsihen Jumalaan:
"Hyvin, Herra, teit,
Että siskon veit --
Hän ei totellut kuitenkaan!"
Kellot soivatten,
Nuorten kantaen
Tummaa tyttöä hautahan.
Mutta vaalea
Äiti raukalta
Vietiin -- hourujen hoivalaan.
26/10 1888