Kun piispan tuomioistuimen oikeudenpalvelijat saman päivän
iltapuolella tulivat noutamaan arkkidiakonin ruhjoutunutta ruumista
tuomiokirkon edustalta, Quasimodo oli kadonnut Notre-Damesta.
Tästä tapauksesta liikkui kaikenlaisia huhuja. Ei epäilty lainkaan,
että oli tullut päivä, jolloin heidän sopimuksensa mukaan Quasimodo,
toisin sanoen paholainen, veisi mukanaan Claude Frollon, noidan.
Otaksuttiin, että hän oli särkenyt ruumiin ottaessaan sielun, aivan
kuin apina rikkoo pähkinänkuoren syödäkseen sydämen.
Sen vuoksi ei arkkidiakonia haudattu siunattuun maahan Ludvig XI
kuoli seuraavana vuonna, elokuussa 1483. Mitä Pierre Gringoireen
tulee, hänen onnistui pelastaa vuohi, ja hän saavutti menestystä
tragedian alalla. Maisteltuaan tähdistäennustamista, filosofiaa,
rakennustaidetta, hermetiikkaa, kaikkia hullutuksia, hän näyttää
palanneen tragediaan, hulluimpaan kaikista. Hän nimitti sitä
_traagilliseksi lopuksi_. Mitä hänen draamallisiin voittoihinsa
tulee, oli valtion menojen laskuissa vuonna 1483 luettavana seuraava
pätkä: "Jehan Marchand'illo ja Pierre Gringoirelle, kirvesmiehelle
ja kynäilijälle, jotka ovat valmistaneet ja kyhänneet sen mysteerin,
joka esitettiin Pariisin Châtelet'ssa herra legaatin saapuessa,
hankkineet henkilöt ja järjestäneet sellaiset puvut, kuin mainittu
mysteeri vaati, ja samaten laittaneet lavat, jotka sitä varten olivat
tarpeelliset, sata livreä."
Febus de Châteaupers'kin sai traagillisen lopun: hän meni naimisiin.