(H. Munsterhjelm).
V. 1650 sai kreivi Pietari Brahe kuningatar Kristiinalta Kajaanin
vapaherrakunnan läänityksekseen. Se oli avaruudeltaan kuningaskunnan
vertainen, se sisälsi äärettömiä saloja, järviä sekä soita Pohjanmaan
koilliskulmassa sekä Savon pohjois-sopessa, mutta se oli vaan hongan ja
karhun kotimaata, siinä ei ollut yhtään ainoatakaan kaupunkia. Pietari
Brahe aikoi perustaa kaupungin, Kallaveden rannalle, Kuopion kirkon
likeisyyteen. Pohjapiirros tulikin jo valmiiksi, mutta ei sitä kerjitty
toimeen panna, ennen kuin Suuri Kruunun-ryöstö tempasi pois tämän
vapaaherrakunnan niinkuin muutkin suuret läänitykset. Sata
kaksikymmentä kuusi vuotta sen perästä lähetti maantiedon kirjoittaja
Tuneld Pietari Brahen pohjapiirroksen Kustaa III:lle ja koska kuningas
tahtoi asettaa eri maaherran Savonmaahan, niin perustettiin Kuopion
kaupunki v. 1776 Koljolan talon maalle, Kallaveteen ulospistävälle
niemelle. Perustuskirja on Maalisk. 4:ltä päivältä 1782.
Niinkuin kaikki kuninkaanlapset, sai Kuopiokin erityiset etuuksensa,
muun muassa myös ammattivapauden, mutta kaikki sille osaksi tullut
suosio olisi ollut turha, jos ei se paikka olisi ollut erittäin
sovelias kaupalle ja jos ei ympäristö olisi ollut Savon parhaiten
viljeltyjä ja tiheimmin asuttuja seutuja. Karjalaisen kauppias-taidosta
on myös hänen nuorempi veljensä, Savolainen, saanut osansa. Koska
Viipuri oli Venäjän vallan alla, tuli Kuopio koko ruotsinpuolisen
Itä-Suomen kauppakeskukseksi, ilman kilpailijatta likempänä kilin 30
peninkulman päässä. Sen markkinat olivat suurimmat koko maassa ja
välittivät tavarain vaihtoa idän ja lännen välillä. Kun sitten Viipuri
taas Suomeen yhdistettiin ja aloitetun Saimaan kanavan kautta näkyi
aikovan vetää koko liikkeen puolehensa, sai Kuopio taas toisellaisen
korvauksen, sillä että siihen v. 1844 perustettiin kymnaasi ja v. 1851
asetettiin piispa asumaan. Markkinat alkoivat vähentyä, mutta Kuopio
sen sijaan tuli opin ja kirkon pesäpaikaksi, synnytti Snellman'in
sanomalehden, uutta aikakautta aloittavan Saima-lehdon, ja väitteli
Raamatusta Savon kerettiläisten kanssa.
Eipä ole sen historia sotamuistojakaan vailla. Kuopio sekä lähellä,
koillisessa, oleva Toivalan salmi olivat 1808 vuoden sodassa tanterena
Sandels'in, Malm'in ja Duncker'in mainioilla urhotöillä. Yöllä Toukok.
12:tta päivää vasten valloitti Malm 180:n Savon jääkärin ynnä muutamien
satojen talonpoikien kanssa Kuopion, nelituntisen kovan taistelun
perästä, ja sai enemmän vankeja, kuin mitä hänellä itsellään oli
miehiä. Vihollinen tuli takaisin suuremmalla voimalla: Kuopio tuli
taistelun aineeksi; kaksi kertaa, Kesäk. 26 p. sekä Heinäk. 1 p.,
ryntäsi Sandels rohkeasti päälle, vaan torjuttiin takaisin. Nyt toivat
Venäläiset tykkivenheistön Kallaveden seljille; alkoi pieni vesisota
täynnä romantillisia tappeluita maallenousuineen, yöllisin
päällekarkauksineen, viekkain temppuineen sekä urhotekoineen molemmin
puolin. Sandels oli peräytynyt Toivalaan, jota salmea sitten puolusti
ihmeteltävällä rohkeudella, siksi kuin hänen, takaapäin lähenevän
vihollisjoukon tähden, täytyi peräytyä, saadakseen loistavan voittonsa
Virran sillan luona.
Kuopio on rakennettu tasangolle, jolla on vettä kolmella taholla, ja
sen pitkissä riveissä venyvien, matalien huoneitten yli kohoaa v. 1815
valmistunut tuomiokirkko. Täyttä käsitystä Kuopion kauneudesta ei voi
kuitenkaan saada, ennen kuin on noussut tuolle kuvan taustassa
kohoavalle harjulle, Pujovuorelle, joka ylöskiipeemisen vaivan
palkitsee ihanimmalla näöllä Kallaveden selkien ynnä niiden satojen
saarien, luotojen, salmien, lahtien, ruokorantojen, savuavain
höyrylaivain ja kaukaa paistavain purjeitten yli.