"Minä uskon totisella ja täydellisellä vakaumuksella että (1) Jumala on
kaikkein olentojen luoja, hallitsija ja tuomari, ja että hän on
aikaansaanut kaikki; (2) että Luoja on yksi, ja että hän yksin on ollut,
on, ja tulee aina olemaan Jumalamme; (3) ettei Luoja ole ruumiillinen,
ettei häntä saata käsittää millään ruumiillisilla ominaisuuksilla ja
ettei ole mitään ruumiillista olentoa, johon häntä voisi verrata; (4)
ettei mitään ollut ennen häntä, ja että hän on oleva ijankaikkisesti;
(5) että häntä, eikä ketään muuta, on palveltava; (6) että profettain
kaikki sanat ovat totta; (7) että Mooseksen ennustukset olivat tosia;
että hän oli etevin kaikista viisaista miehistä, jotka elivät ennen
häntä, tai koskaan tulevat hänen jälkeensä elämään. [Voimme antaa
heille anteeksi että hiukan liiottelevat kun on kysymys niin jalosta ja
arvokkaasta luonteesta.] (8) että lain, mikä tänäpäivänä on käsissämme,
antoi Jumala itse mestarillemme Moosekselle; (9) ettei sitä lakia
koskaan muuteta, eikä Jumala koskaan anna meille toista; (10) että
Jumala ymmärtää ihmisten kaikki ajatukset ja työt, niinkuin profetoissa
on kirjotettu, 'Hän, joka valmistaa kaikki heidän sydämensä, joka
tarkastaa kaikki heidän työnsä'; (11) että Jumala palkitsee niitä
hyvällä, jotka pitävät hänen käskynsä, ja rankaisee niitä, jotka
rikkovat ne; (12) että Messias vielä tulee, vaikkakin hän viivyttää
tuloaan, kumminkin 'odotan häntä kunnes hän tulee'; (13) että kuolleet
asetetaan jälleen elämään, kun Luoja sen hyväksi näkee, jonka nimi
olkoon siunattu ja muisto kunnioitettu ijankaikkisesti. Amen."
Heidän temppelinsä hävityksen ja heidän hajottamisensa jälkeen ovat
uhrit lakkautetut, mutta kaikessa muussa pidetään mooseslaiset
säännöt vieläkin oikeauskoisten juutalaisten keskuudessa. Heidän
jumalanpalvelukseensa kuuluu, niinkuin ennenkin, Raamatun lukeminen,
rukous ja kiitos. Pasunajuhlansa toisena päivänä lukevat he kertomuksen
Aabrahamin aikomuksesta uhrata poikansa Iisak ja Jumalan hänelle ja
hänen siemenelleen antaman siunauksen. Senjälkeen puhaltavat he
pasunaan ja rukoilevat, että Jumala veisi heidät Jerusalemiin.
Uskottomat eli reformi-juutalaiset, "jyrkät", poikkeavat melkoisesti
oikeauskoisista; monet heistä ovat julkisia ateisteja, jotka kieltävät
henkilökohtaisen Jumalan. He kieltävät Messiaksen tulemisen kokonaan;
ja joskaan eivät kokonaan kiellä ennustusta, selittävät he sen niin,
että juutalainen kansa itse on Messias ja alkaa vähitellen uudistaa
maailmaa, ja että kärsimykset, joita on ennustettu Messiaksesta,
toteutuvat vainojen ja kärsimysten kautta, joita he kansana saavat
kärsiä. Toiset heistä selittävät sivistyksen olevan ainoan maailman
Vapahtajan, jota he odottavat.
Edellinen luokka näistä on epäilemättä se, joka tulee jälleen
koottavaksi ja siunattavaksi, kun Messias tulee toisen kerran voimassa
ja kirkkaudessa; ne jotka tulevat sanomaan: "Katso! tämä on meidän
Jumalamme, _jota me odotimme_, ja hän pelastaa meitä; tämä on Herra,
jota me odotimme; iloitkaamme ja riemuitkaamme hänen autuudessansa!"
(Jes. 25: 9.) Messiaksen opetuksen selvemmässä valossa häviää kaikki
usko tyhjiin perimätietoihin, joita he vielä pitävät arvokkaina
lisäyksinä Jumalan suunnitelmiin. Se aika lähestyy suurin askelin,
jolloin Jumala tulee puhumaan rauhaa Israelille ja lohduttamaan heitä
ja kokonaan poistaman heidän sokeutensa. Tällä emme tahdo sanoa, ettei
niiden sokeus, jotka ovat vaeltaneet kaukana uskottomuudessa, koskaan
tulisi poistetuksi. Pois se. Kaikkien ja jokaisen kansakunnan sokeat
silmät tulevat avattaviksi; ja kaikki kuurot korvat tulevat kuuleviksi.
Mutta mitään _erityistä_ suosiota eivät uskottomat juutalaiset tule
saamaan suosion ajan palatessa; sillä "_ei_ se ole juutalainen, joka
vain ulkonaisesti on juutalainen" -- ainoastaan sukulaisuuden ja
kasvojenpiirteiden kautta. Jumala tunnustaa Aabrahamin lapsiksi
ainoastaan ne juutalaiset, jotka pitävät kiinni Aabrahamin uskosta ja
luottavat jumalallisiin lupauksiin.