kaivostyömiehet), että joskin koko ihmiskunta on saanut suuren osansa
aikamme siunauksista, niin on kuitenkin niillä, jotka suuremman
liikekyvyn, perinnön tai petoksen ja epärehellisyyden kautta ovat
saaneet haltuunsa kymmeniä tuhansia ja miljoonia, ei ainoastaan _tätä_
etua toisiin verraten, vaan ovat koneellisten keksintöjen apuneuvoilla
tilaisuudessa lisäämään rikkautensa kasvamisen suhdetta työpalkkojen
vähenemiseen nähden. Me näemme, että ellemme ryhdy suojelemaan
työmiesten kasvavaa lukua yksinoikeuden kasvavaa voimaa vastaan,
jonka käytettävänä ovat työtä säästävät koneet j.n.e., niin on tuo
kylmäverinen laki, jota kutsutaan tuotannoksi ja kysynnäksi, kokonaan
nielevä meidät. Me järjestymme ja ryhdymme suojelustoimenpiteisiin
pikemmin tuota uhkaavaa onnettomuutta vastaan kuin _nykyisiä
olosuhteita vastaan_. Joka päivä kasvaa meidän joukkomme sekä
luonnollisen lisääntymisen että maahan muuttamisen kautta, ja joka
päivä kasvaa myöskin työtäsäästävien koneitten luku. Jos siis tuo
luonnollinen laki, tuotanto ja kysyntä, saa ehkäisemättä jatkua, niin
johtaa se pian työn takasin siihen asemaan, jossa se oli sata vuotta
sitten, ja jättää kaikki aikamme etuudet pääoman käsiin. Juuri _tätä_
me koetamme ehkäistä.
Jo kauvan on käsitetty, että todellisilla siunauksilla on tuo
taipumus ajan pitkään vaikuttaa pahaa, ellei sitä ohjata viisaitten
ja oikeudenmukaisten lakien kautta, mutta _nopeus_, jolla keksintö
on seurannut toistaan, ja siitä johtunut lisätty työn kysyntä näitä
työtäsäästävien koneitten hankkimiseksi on ollut niin suuri, että
asiain lopullinen järjestely on lykätty tuonnemmaksi, ja maailma on
sen sijaan purjehtinut täyttä vauhtia arvopaperien, työhintojen,
omaisuuden lisäyksen, lainojen ja aatteitten lakkaamattomassa nousussa
-- nousussa, josta vastavaikutuksen täytyy kohta alkaa.
Viime vuosina on valmistettu suunnattomat määrät kaikenlaisia
maanviljelystyökaluja, jotka vaikuttavat sen, että _yksi_ mies
kykenee suorittamaan yhtä paljon työtä kuin viisi ennen. Tällä on
kaksinkertainen vaikutus: ensiksi voidaan hoitaa kolme kertaa niin
suurta pinta-alaa, joka antaa työtä kolmelle entisen viiden asemesta
ja jättää siten kaksi muuta etsimään toisaalta työtä ja lisäämään
sitten kilpailua; toiseksi voivat ne, jotka jäävät jälelle korjata yhtä
suuren sadon, kuin viisitoista ilman niitä olisi tehnyt. Samanlaisia
ja suurempia muutoksia aikaansaadaan toisilla toiminta-aloilla
samanlaisista syistä, esim. rauta- ja terästeollisuuden alalla. Tämän
kasvaminen on ollut niin suunnaton, että palvelukseen otettujen lukua
on mitä suurimmassa määrässä lisätty, vaikkakin koneet ovat tehneet
_yhdelle_ miehelle mahdolliseksi suorittaa niin paljon kuin kaksitoista
ennen. Eräs seurauksista tulee olemaan, että näiden suunnattomien
tehtaitten tuotantokyky tulee olemaan enemmän kuin riittävä nykyistä
suurta kysyntää varten, ja kysyntä, sen sijaan että se edelleen
kasvaisi, tulee todennäköisesti vähenemään, sillä maailmassa on kohta
rautateitä enemmän kuin nykyään tarvitaan, ja vuotuisiin korjauksiin
tarvittavat kappaleet voisivat luultavasti puolet nykyisistä tehtaista
suorittaa.
Meidät saatetaan siten kosketukseen tuon ihmeellisen aseman
kanssa, jolloin on liikatuotanto, joka toisinaan aiheuttaa sekä
pääoman että työn toimettomuutta, samalla kuin toisilta puuttuu
sitä työtä, joka tekee heidät kykeneviksi hankkimaan tarpeellisia
sekä ylellisyysesineitä ja siten auttamaan liikatuotantoa. Sekä
liikatuotanto että työnpuute lisääntyvät ja vaativat jonkinlaisia
parannuskeinoja, joita yhteiskunnan parantajat etsivät, mutta joita
potilas ei tahdo käyttää.
Kun me sentähden (jatkaa työmies), käsitämme, että siinä määrin kuin
tuotanto kasvaa kysyntää suuremmaksi, kilpailu huomattavasti vähentää
pääoman ja koneitten voittoa ja rikkaat koko maailmassa tulevat
murheellisiksi voittojen pienenemisen tähden vieläpä muutamissa
tapauksissa voivat kärsiä tappioita voittojen asemasta, niin uskomme
kuitenkin, että sen luokan, joka tuosta noususta on suurimmat edut
niittänyt, _tulisi_ myöskin kärsiä enimmän vastavaikutuksesta,
etteivät joukot tulisi kärsimään sentähden. Tätä tarkotusta varten ja
näistä syistä koettavat työmiehet saavuttaa seuraavia tuloksia, jos
mahdollista lainsäädännön kautta, tai myös -- maissa, joissa jostakin
syystä joukkojen ääntä ei kuulla tai heidän harrastuksensa jätetään
huomioon ottamatta -- väkivallan ja laittomuuden kautta:
Ehdotetaan, että työpäivä, päiväpalkkoja alentamatta lyhennettäisiin
työn vaikeuden mukaan tai siinä määrin kuin tarvitaan teknillistä
taitavuutta, jotta sen kautta voitaisiin antaa työtä suuremmalle
henkilöjoukolle kuitenkaan lisäämättä työntuloksia ja siten helpottaen
tulevaa liikatuotantoa tekemällä suuremman joukon ostokykyiseksi.
Ehdotetaan, että korkokanta määrättäisiin ja rajotettaisiin nykyistä
paljon pienemmäksi, jotta lainanantajat pakotettaisiin suurempaan
_myöntäväisyyteen_ lainanottajia tai köyhempiä luokkia kohtaan,
elleivät he tahdo, että heidän pääomansa makaavat käyttämättöminä
ja ruostuvat. Ehdotetaan, että rautatiet joko tulisivat kansan
omaisuudeksi [Amerikassa ja useissa toisissa maissa ovat rautatiet
joko kokonaan tai suureksi osaksi yksityisten hallussa. Käänt. huom.],
jolloin niitä hoitaisivat sen palvelijat, virkamiehet, tai myös, että
lainlaadinnan kautta niiden oikeuksia rajotettaisiin, niiden hintoja
alennettaisiin j.n.e. sekä liike järjestettäisiin siten, että ne
paremmin palvelisivat yleisöä. Niinkuin asiat nyt ovat, ovat rautatiet,
jotka rakennettiin aikana, jolloin työn arvo oli nousemassa, sen
sijaan että olisivat vähentäneet liikepääomaa ja siten mukautuen sen
yleisen arvonlaskemisen kanssa, joka on tapahtunut muilla liikealoilla,
monistaneet liikepääomansa kaksin- tai kolminkertaisiksi (tavallisesti
n.k. osakkeitten _vesittämisen_ kautta), ilman että niiden todellista
arvoa on lisätty. Siitä johtuu, että suuret, rautatieyhtiöt koettavat
maksaa korkoja ja osuuksia obligationilainoille ja osakkeille, joiden
yhteenlaskettu arvo keskimäärin on neljä kertaa suurempi kuin se
määrä, minkä ne tulisivat maksamaan, jos ne _nyt_ rakennettaisiin.
Tästä seuraa, että yleisö joutuu kärsimään. Maanviljelijä saa maksaa
kalliit kuletushinnat ja pitää toisinaan edullisempana käyttää viljaa
polttoaineena. Siten nousee kansan elintarpeitten hinta, ilman että
maanviljelijä voittaa mitään. Auttaakseen tätä epäkohtaa ehdotetaan,
että rautatiet maksaisivat osakkeiden omistajille noin neljä prosenttia
niiden nykyisten arvon mukaan, sen sijaan että nyt on maksettu neljästä
kahdeksaan prosenttiin niiden kolmen- à nelinkertaisen arvon mukaan,
kuten monet nyt tekevät, ja joihin he hankkivat varat kilpailun
ehkäisemiseksi yhteenliittymisen kautta.
Me tiedämme hyvin, sanoo työmies, että niistä, jotka omistavat
vesitettyjä rautatie- ja muita osakkeita, on tämä tulon vähennys
heidän maksamilleen pääomilleen, näyttävä hirmuiselta ja tuntuva
kipeämmältä kuin hampaan poistaminen. He tulevat pitämään tätä
hirmuisena _oikeuksiensa (?)_ polkemisena, etteivät he saa käyttää
kansan heille myöntämiä oikeuksia puristaakseen mahdottomia,
arvopaperien keinotteluun perustuvia voittoja, ja tulevat he kykynsä
mukaan asettumaan tätä vastaan. Mutta meidän mielestä pitää heidän
olla kiitolliset, että yleisö on niin hellävarainen, eikä vaadi
heitä palauttamaan niitä miljoonia dollareita, jotka he tällä
tavalla ovat omistaneet itselleen. Me tunnemme, että aika on tullut,
jolloin joukkojen täytyy saada tasasemman osuuden tämän siunauksista
rikkaan ajan siunauksista. Tätä tarkotusta varten on välttämätöntä
lainsäädännön kautta rajottaa kaikkia saaliinhimoisia liittoja,
jotka ylpeilevät sillä tavalla ja niillä rahoilla, jotka he ovat
kansalta saaneet, sekä lain kautta pakottaa heitä palvelemaan yleisöä
kohtuullisella hinnalla. Muulla tavalla eivät nämä kohtalon siunaukset
voi tulla joukkojen hyväksi. Joskin suuret liitot, jotka edustavat
pääomaa, ovat suuressa määrässä siunaukseksi ja hyödyksi, niin näemme
kuitenkin päivittäin, että ne ovat kulkeneet sen kohdan ohi, jolloin
ne olivat hyödyksi. Ne ovat nyt tulemaisillaan kansan herroiksi, ja
ellei niitä hillitä, vievät ne kohta työmiehen köyhyyteen ja orjuuteen.
Liitot, joihin kuuluu suuri joukko enemmän tai vähemmän raharikkaita
henkilöitä, alkavat pian saada saman aseman suureen yleisöön nähden
Amerikassa, kuin Englannin loordit ja koko Euroopan korkea aateli
sikäläisissä maissa, ollen yllämainitut liitot vaan paljon mahtavammat.
Voittaaksemme tarkotusperämme, jatkavat työmiehet, tarvitsemme
järjestöjä. Meillä täytyy olla joukkojen myötävaikutus, sillä muutoin
emme koskaan voi tehdä mitään niin suunnatonta voimaa ja vaikutusta
vastaan. Ja joskin olemme järjestyneet yhdistyksiin j.n.e., ei
saa kuitenkaan luulla, että meidän tarkotuksenamme olisi anarkia
tai vääryys jotakin luokkaa kohtaan. Me, kansan suuri enemmistö,
haluamme aivan yksinkertasesti suojella meidän ja lapsiemme oikeuksia
asettamalla kohtuullisia rajotuksia niille, joiden rikkaus ja
voima muutoin voisi murskata meidät -- rikkaus ja voima, joka, jos
sitä oikein käytettäisiin ja rajotettaisiin, voisi tulla laajalle
ulottuvaksi siunaukseksi kaikille. Sanalla sanoen, lopettavat he, me
tahtoisimme _pakottaa kuuliaisuuteen_ tuota kultaista sääntöä kohtaan:
"Mitä te tahdotte, että ihmiset tekisivät teille, se tehkää myös
heille".
Kaikille asianomaisille olisi onneksi, jos sellaiset järkevät ja
kohtuulliset keinot onnistuisivat, jos rikkaat tyytyisivät nykyisiin
voittoihinsa ja toimisivat yhdessä kansan suuren joukon kanssa
saadakseen aikaan yleisiä ja pysyväisiä parannuksia kaikkien luokkien
asemassa, jos työmiehet tyytyisivät kohtuullisiin vaatimuksiin, ja
jos kultaista sääntöä, rakkautta ja oikeutta, siten harjotettaisiin.
Mutta nykyisessä asemassaan eivät ihmiset hyvällä tahdo noudattaa tätä
sääntöä. Ja vaikkakin maailman työmiesten joukossa löytyy muutamia,
jotka olisivat järkeviä ja oikeudenmukaisia mielipiteissään, niin eivät
useimmat ole sellaisia, vaan ovat vaatimuksissaan jyrkkiä, kohtuuttomia
ja häikäilemättömiä mahdottomiin asti. Jokainen myöntymys kapitalistien
puolelta tulee ainoastaan yllyttämään sellaisia vaatimuksia, ja
kaikki, jotka tuntevat asian, tietävät, että tietämättömien köyhien
julkeus on kahta vertaa suurempi ja heidän herrautensa kahtaa vertaa
vaikeampi. Samoin on laita rikkaitten -- muutamilla on täysi myötätunto
työtätekeviä luokkia kohtaan ja tahtoisivat mielellään osottaa
myötätuntoa ryhtymällä toimenpiteisiin, jotka vähitellen johtaisivat
tarpeellisiin parannuksiin; mutta nämä muodostavat pienen vähemmistön
ja ovat kokonaan voimattomat liittojen hallitsemiseen nähden sekä
lisäksi paljon kiinni omissa asioissaan. Jos he ovat kauppiaita tai
tehtailijoita, eivät he voi lyhentää työpäivää tai lisätä palkollisten
palkkoja, sillä kilpailu veisi heidät pian alakynteen, ja tästä
johtuisi taloudellisia onnettomuuksia ja vaikeuksia heille itselleen,
velkojilleen ja työmiehilleen.
Täten me näemme luonnollisen syyn tuohon suureen hätään "Jehovan
päivänä". Kummallakin puolen tulee enemmistöä hallitsemaan itsekkäisyys
ja sokeus muussa paitsi omissa harrastuksissa. Työmiehet tulevat
järjestymään ja yhdistämään harrastuksensa, mutta itsekkäisyys tulee
turmelemaan yhtymisen, ja itsekkäiset pyyteet tulevat pääasiallisesti
johtamaan jokaista toimimaan ja kiihottamaan kansaa tässä suunnassa.
Tietämätön ja häikäilemätön enemmistö on saava vallan käsiinsä, ja
parempi luokka tulee kykenemättömäksi hallitsemaan sitä, minkä heidän
älykkäisyytensä on järjestänyt. Kapitalistit tulevat vakuutetuiksi,
siitä, että kuta enemmän he antavat perään sitä enemmän pyydetään, ja
kohta päättävät he asettua kaikkia vaatimuksia vastaan. Tästä seuraa
kapina. Yleinen hälinä ja epäluuloisuus vie pois pääomat julkisista
ja yksityisistä yrityksistä, liikkeet lamautuvat, ja taloudellinen
vararikko on seurauksena. Tuhannet ihmiset, jotka täten jäävät
työttömiksi tulevat lopulta raivoisiksi. Silloin laki ja järjestys
häviävät -- myrskyävä meri tulee nielemään vuoret. Siten yhteiskuntamaa
sulaa ja hallitsevat taivaat (kirkko ja valtio) kukistuvat, ja kaikki
ylenkatsojat ja jumalattomat tulevat olemaan olkena. Silloin huutavat
mahtavat katkerasti, rikkaat ulvovat, ja kauhistus ja tuska valtaa
kaikki. Jo nyt on viisaita ja kaukonäköisiä miehiä, jotka menehtyvät
peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä kohtaa maanpiiriä, kuten Herra
ennusti. (Luuk. 21: 26.) Raamattu osottaa, että nimikirkot (käsittäen
kaikki lahkot) tulevat tässä yleisessä hajaannuksessa yhä enemmän
lähenemään hallituksia, kadottaen paljon vaikutustaan kansaan nähden,
kaatuen viimein yhdessä hallitusten kanssa. Siten syttyvät taivaat
[kirkolliset hallitukset] ja hukkuvat suurella pauhinalla.
Koko tämä hätä tulee ainoastaan valmistamaan maailmaa sitä totuutta
varten, että kaikki ihmisten suunnitelmat vaikka he kuinka hyvin
niitä järjestäisivät tulevat olemaan tuloksettomat, niin kauvan
kuin tietämättömyys ja itsekkäisyys ovat johtamassa halliten
enemmistöä. Se tulee vakuuttamaan kaikille, että vaikeus voidaan
auttaa ainoastaan siten, että pystytetään voimakas ja vanhurskas
hallitus, joka pakottaa kaikki luokat tottelevaisuuteen sovelluttaen
vanhurskauden periaatteita, kunnes ihmisten kivikova sydän suotuisten
olosuhteitten vaikutuksesta muuttuu Jumalan alkuperäisen kuvan
kaltaiseksi. Juuri tämän on Jumala luvannut tehdä kaikille Kristuksen
tuhatvuotishallituksen kautta, jonka hallituksen Jehova perustaa tämän
hädän päivän kurituksella ja opetuksilla. -- Hes. 11: 19; 36: 25, 36;
Jer. 31: 29--34; Sef. 3: 9; Ps. 46: 9--11.
Joskin tämä hädän päivä tulee luonnollisena ja välttämättömänä
seurauksena ihmisen langenneesta, itsekkäästä tilasta, jonka Herra
täydelleen ennakolta näki ja ennusti, tietäessään edeltäkäsin,
että hänen lakejaan ja määräyksiään tultaisiin, muutamia harvoja
lukuunottamatta, ylenkatsomaan, kunnes kokemus ja pakko aikaansaisi
kuuliaisuutta, niin tulee kuitenkin kaikkien, jotka näkevät tulevien
asioitten järjestyksen, mukautua ja järjestää asiansa sen mukaan. Me
sanomme kaikille _hiljaisille_ -- nöyrille maailmassa samoin kuin
Kristuksen ruumiissa: "Etsikää Herraa, kaikki hiljaiset maassa,
te, jotka pidätte hänen lakinsa [teette hänen tahtonsa]. Etsikää
vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te siten tulette varjelluiksi
Herran vihan päivänä." (Set. 2: 3.) Ei kukaan voi kokonaan paeta hätää,
mutta ne, jotka etsivät vanhurskautta ja harrastavat nöyryyttä, tulevat
omistamaan monta etua toisten edellä. Heidän elämäntapansa, heidän
ajatus- ja menettelytapansa samoin kuin heidän myötätuntonsa oikeaa
kohtaan, joka tekee heidät kykeneviksi käsittämään Raamatun kuvauksen
tästä hädästä ja sen tuloksesta, kaikki on yhteisesti niin vaikuttava,
että he kärsivät vähemmin kuin toiset -- erittäinkin mitä tuskallisiin
epäilyksiin ja synkkiin aavistuksiin tulee.
Tapausten kulku tänä Herran päivänä tulee olemaan hyvin petollinen
niille, joilla ei ole Raamatun valoa. Verrattuna pitkiin
menneisyysaikoihin ja niiden hitaaseen kulkuun on tämä päivä tuleva
nopeasti kuten tuli, joka hävittää akanat (Sef. 2; 2), mutta ei nopeaan
kuten salama kirkkaalta taivaalta, kuten muutamat väärin odottavat,
luullessaan, että kaikki, mikä on kirjotettu Herran päivästä, on
täyttyvä kaksikymmentäneljätuntisena päivänä. Se on tuleva niinkuin
"varas yöllä" siinä merkityksessä, että sen lähestyminen maailmalle
ylimalkaan on oleva salainen ja huomaamaton. Tämä päivä on oleva
ikäänkuin sarja suonenvedon kaltaisia nykäyksiä, jotka uudistuvat yhä
lyhyemmillä väliajoilla ja vaikeimpina, kuta pitemmälle päivä kuluu
aina loppuun asti. Apostoli viittaa tähän sanoessaan: "Niinkuin raskaan
vaimon synnytystuska." (1 Tess. 5: 2, 3.) Lievennys tulee ainoastaan
siten, että syntyy _uusi asiain järjestys_ -- uusi taivas [Kristuksen
henkinen hallitus] ja uusi maa [uudelleen järjestetty yhteiskunta],
jossa vanhurskaus asuu (2 Piet. 3: 10, 13), jossa oikeus ja rakkaus
voiman ja itsekkäisyyden sijasta tulee laiksi.
Joka kerran, kun tämä uuden ajan synnytystuska kohtaa nykyistä
yhteiskuntaruumista, huomataan sen voima ja rohkeus pienemmäksi ja
kivut vaikeimmiksi. Yhteiskunnan parantajat [valtion taloudenhoitajat]
voivat ainoastaan huojentaen ja viisaasti johtaen lieventää
välttämättömän synnytyksen kulkua -- valmistaen vähitellen teitä itse
tapahtumalle. He eivät voi ehkäistä sitä vaikka kuinka tahtoisivat,
sillä Jumala on määrännyt sen tapahtuvaksi. Moni yhteiskunnan parantaja
tulee kuitenkin olemaan aivan tietämätön todellisen sairauden suhteen
ja sen tarpeista ja vaadittavista toimenpiteistä. Nämä tulevat
ryhtymään ehkäiseviin toimenpiteisiin. Joka kerran kun hädän kohtaus
on mennyt ohi, tulevat he käyttämään tilaisuutta vahvistaakseen
entiseen olotilaan kiinnittäviä siteitä lisäten sen kautta tuskaa, ja
vaikkakaan he eivät kauvemmin voi estää syntymistä, tulee heidän väärä
menettelytapansa jouduttamaan potilaan kuolemaa; sillä vanha asiain
järjestys tulee kuolemaan ponnistaessaan uuden aikaansaamiseksi.
Asettakaamme nyt apostolin voimakas kuva syrjään ja käyttäkäämme
tavallista kieltä: -- Joukkojen ponnistukset irtautua pääomien ja
koneitten vallasta tulevat olemaan _kypsymättömät;_ suunnitelmat ja
järjestelmät tulevat olemaan epätäydelliset ja riittämättömät, kun ne
aika-ajoittain koettavat tunkeutua "tuotannon ja kysynnän" siteitten
ja rajotusten läpi pirstotakseen ne, huomatessaan niiden käyvän
heille liian ahtaiksi. Jokainen epäonnistunut yritys tulee lisäämään
pääoman luottamusta sen kykyyn pysyttää asiain uusi järjestys sen
nykyisissä rajoissa, kunnes liittojärjestysten ja hallitusten nykyinen
vastustusvoima lopullisesti on saavuttanut äärimäisen rajansa, jolloin
yhteiskuntajärjestyksen kieli katkeaa, laki ja järjestys häviävät, ja
laajalle ulottuva anarkia aikaansaa _kaiken_ sen hädän, minkä profeetat
ovat ennustaneet, "jonka vertaista ei ole maailman alusta tähän asti
ollut" "eikä [Jumalalle kiitos tästä lisäyksestä] tule" tämän jälkeen.
Israelin vapautus Egyptistä ja niistä vaivoista, jotka kohtasivat
egyptiläisiä, näyttää olevan kuvaus maailman odotettavissa olevasta
lunastuksesta sen kautta, joka on suurempi kuin Mooses, ja josta Mooses
oli esikuva. Tällöin vapautetaan ihmiset Saatanan vallasta ja kaikista
niistä keinoista, joita hän on miettinyt pitääkseen ihmisiä synnin ja
eksytyksen orjuudessa. Ja samoin kuin Egyptin vaivoilla oli paaduttava
vaikutus, niin pian kuin ne otettiin pois, samoin on tilapäinen kipujen
lievennys tänä Herran päivänä paaduttava muutamia, ja he tulevat
sanomaan köyhille, kuten egyptiläiset Israelille: "Te olette laiskoja"
ja sentähden tyytymättömiä, ja koettavat he luultavasti heidän tavoin
lisätä kuormaa. (2 Moos. 5: 4--23.) Mutta viimein tulevat kaikki
sellaiset toivomaan, kuten Faarao viimeisen vaivansa yönä, että he
olisivat kauvan sitten menetelleet sääliväisemmin ja viisaammin. (2
Moos. 12: 30--33.) Voidaksemme yhä edelleen seurata yhtäläisyyttä, niin
tulee meidän muistaa, että vaikeudet tänä Herran päivänä kutsutaan
"seitsemäksi vihan maljaksi" tai "seitsemäksi viimeiseksi vaivaksi",
sekä että vasta viimeisen kestäessä tapahtuu tuo _suuri maanjäristys_
(vallankumous), jolloin kaikki vuoret (kuningaskunnat) tulevat
häviämään. -- Ilm. 16: 17--20.
Vielä eräs seikka tämän hädän päivän suhteen on se, että se on
tullut juuri _oikeaan_ aikaan -- Jumalan oikeaan aikaan. Tämän
teoksen seuraavassa osassa esitetään vanhan testamentin lain ja
profeettain todistus samoin kuin uudessa testamentissa olevat
Jeesuksen ja apostolisten profeettain todistukset, jotka selvästi ja
erehtymättömästi osottavat, että tämä hädän päivä aikajärjestyksessä
on asetettu Messiaan ihanan tuhatvuotishallituskauden alkuun. Tämä
välttämätön valmistus tulevan tuhatvuotiskauden ennalleenasettamistyötä
varten tulee juuri jouduttamaan hätää.
Pahan kuusituhatvuotisen vallan aikana aina Kristuksen vanhurskaan
ja mahtavan hallituksen määrättyyn pystyttämisaikaan asti olisi
langenneille ihmisille ollut vahingollista, jos he aikamme
työtäsäästävien koneitten aikasemman kehityksen kautta tai muulla
tavalla olisivat saaneet paljon joutilasta aikaa käytettäväkseen.
Kokemus on antanut aihetta sananparteen: "Laiskuus on paheiden äiti",
ja varmentaa siten Jumalan päätöksen viisauden: "Otsasi hiessä
pitää sinun syömän leipäsi, kunnes tulet jälleen maaksi." Kaikkien
Jumalan toimenpiteitten mukaisesti on tämäkin rakkaudesta rikas ja
viisas, koituen lopulta hänen luotujen olentojensa parhaaksi. Herran
päivän hätä, jonka muodostumisen me jo näemme, varmentaa Jumalan
toimenpiteitten viisauden; sillä, kuten olemme nähneet, johtuu tämä
työtäsäästävien koneitten liikatuotannosta ja eri yhteiskuntaluokkien
kykenemättömyydestä mukautua uusien olosuhteiden mukaan, joka on
seuraus kaikkien puolueitten itsekkäisyydestä.
Järkähtämätön todistus siitä, että nyt on Jumalan oikea aika
toimeenpanna asiain uusi järjestys, on se, että hän nyt kohottaa
tietämättömyyden verhoa antaen tiedon ja keksintöjen valon vähitellen
virrata yli ihmiskunnan, josta johtuu yllämainitut seuraukset, joka
kaikki on edeltäpäin ennustettu. (Dan. 12: 4, 1.) Jos tieto olisi
tullut ennen, olisi hätä myöskin tullut ennemmin, ja jos yhteiskunta
myrskyn ja sulamisen jälkeen olisikin voinut uudelleen järjestäytyä,
_ei_ se kuitenkaan olisi ollut sellainen maa (yhteiskuntajärjestys),
jossa vanhurskaus olisi hallinnut ja asunut, vaan uusi maa tai
järjestelmä, jossa synti ja paheet olisivat tulvineet paljon
suuremmassa määrässä kuin nyt. Hyvän oikeudenmukainen jakaminen, jonka
työtä-säästävät koneet olisivat aikaansaaneet, olisivat vähitellen
johtaneet yhä lyhempään työaikaan. Kun langennut ihminen turmeltuneine
tapoineen siten olisi vapautunut alkuperäisestä suojeluskilvestään,
ei hän olisi voinut käyttää vapauttaan henkiseen, siveelliseen ja
ruumiilliseen parannukseen, vaan, kuten menneitten aikojen historia
osottaa, olisi hänen taipumuksensa vienyt häntä irstailuun ja paheisiin.
Se seikka, että verhoa _nyt_ jossakin määrin kohotetaan,
antaa ihmissuvulle tuhansia mukavuuksia ja valmistaa
ennalleenasettamis-aikakauden alusta alkaen aikaa sivistykseen ja
siveelliseen ja ruumiilliseen kehitykseen sekä vaatteitten että
elannon hankkimiseksi niille joukoille, jotka aikaa myöten herätetään
haudoista. Ja edelleen aikaansaa tämä sen, että hätä tulee juuri
siihen aikaan, jolloin se koituu ihmissuvulle suurimmaksi hyödyksi
terottaessaan sille tuon opetuksen sen omasta kykenemättömyydestä
hallita itseään -- juuri tuhatvuotispäivän sarastuksessa, jolloin
kuten Herra on järjestänyt, hän, joka lunasti kaikki, on ryhtyvä
siunaamaan heitä rautavaltikan voimakkaassa hallituksessa, antaen
heille täyden tiedon ja täyden avun, jotta he sen kautta asetettaisiin
ennalleen alkuperäiseen täydellisyyteen ja ikuiseen elämään.
Pyhien velvollisuudet ja edut.
Tärkeä kysymys tänä hädän aikana on pyhien velvollisuus sekä se suhde,
johon heidän tulee asettautua molempiin toisiansa vastaan taisteleviin
luokkiin nähden, jotka luokat nyt yhä enemmän alkavat tulla ilmeisiksi.
Muutamien pyhien lihassa oleminen, ainakin jonakin aikana tässä
hädässä, näyttää mahdolliselta. Heidän asemansa tulee kuitenkin olemaan
erilainen kuin toisten, ei kuitenkaan siksi, että he säilyisivät
jollakin ihmeellisellä tavalla (joskin on varmasti luvattu, että heidän
leipänsä ja vetensä on oleva taattu), vaan siksi, että he Jumalan sanan
opastamina eivät tule kokemaan samaa tuskaa ja toivotonta pelkoa, joka
on leviävä yli koko maailman. He tuntevat hädän Jumalan suunnitelmassa
määrätyksi valmistukseksi koko maailman siunaamista varten, ja saavat
he lohdutusta ja virvoitusta kaiken kestäessä. Tämän ilmaisee meille
voimakkain sanoin Ps. 91 ja Jes. 33: 2--12, 14--24.
Täten jumalallisten vakuutusten siunaamina on pyhien ensimäinen
velvollisuus antaa maailman nähdä, että he kaiken hädän ja
tyytymättömyyden vallitessa, vieläpä itse kärsiessään hätää, ovat
toivoa täynnä, hyvällä mielellä ja aina iloiset ajatellessaan sitä
ihanaa lopputulosta, jonka Jumala on sanassaan ennustanut.