(Vapaa suomennos.)
Kätes' syömmelleni paina,
Tunnet, kuinka siellä aina
Jyskyttää ja nakuttaa:
Kirvesmies siell' asustaa.
Itse tiedän parhaimmasti,
Kuin hän höylää ahkerasti,
Veistää öin ja päivin vain
Tehden -- ruumisarkkuani.
Kohta aivan viimeistänsä
Lyö hän kiinni piikkiänsä...
Rauhoa kai sitte saan,
Kuin mä pääsen nukkumaan?