Oi laps, mi suorit hennon
karitsan untuvaa,
kuin valo tähden-lennon
silmistäs tuikahtaa,
sa armain leikkikalu
lähellä, kaukana,
niin puhdas syämmes halu,
_Amorosissima!_
Miks katkes kahle varhain?
ken syäntäs haavoitti?
Jos lemmit, lempi parhain
ei sitä korvaisi. --
Et vastaa -- kaste hieno
katsettas sumentaa: --
ol' kuolos kaipuu vieno,
_Amorosissima._