Tää syksy on: se vielä särkee sydämesi
Sa pois pakene! --
Päivä hiipii vuorten taa,
se nousemistansa nousee
ja lepää askeleen astuttuaan.
Miks maailma kuihtui niin!
Kielissä uupuneen soittimen
soi tuulen laulu.
Pois paennut toive on --
sitä kaipaa se vaikertain.
Tää syksy on: se -- vielä särkee sydämes!
Sa pois pakene!
Oi hedelmä puun,
sa vapiset, lankeat maahan?
Salatiedon minkä sulle
yö opetti,
kun jäätävä kauhu sun poskes,
sun purppuraposkesi peittää? --
Sa vaiti oot, et vastaa?
Ken puhuu vielä? -- --
Tää syksy on: se -- vielä särkee sydämes!
Sa pois pakene! --
"En kaunis oo"
-- niin puhuu syksyn kukkanen --,
"toki lemmin ma ihmisiä
ja lohdutan ihmisiä --
he vielä kukkia saavat nähdä,
ja puoleeni kumartua
ah! ja minut murtaa
ja muisto jälleen leimahtaa
silmässä ihmisten,
-- _muisto minua kauniimmasta_:
-- ma näen sen -- ja kuolen niin!" --
Tää syksy on: se -- vielä särkee sydämes!
Sa pois pakene!