Rakkaat vanhemmat.
Lupaukseni mukaan kirjoitan tänään jälleen. Toissapäivänä vietimme
täällä erittäin hauskan illan. Professori Arppe oli kutsunut kaikki
tiedekunnan professorit sekä noin 40 tiedekuntaan kuuluvaa ylioppilasta
luokseen. Laulettiin, pidettiin puheita, juotiin veljenmaljoja, jne.
Ylioppilaiden parissa on paljon ja hyviä laulajia, niin että
mielihyvällä heitä kuuntelee. Minussa on sen vuoksi herännyt suuri halu
ottaa heidän lauluunsa osaa. Eräs toveri, jolle tästä puhuin, arveli,
että se kävisi kylläkin laatuun. Sillä vaikka minulla ei ole paljon
ääntä, niin on korvani jokseenkin tarkka, eikä kuorossa ole kovin
vaarallista, vaikka joukkoon joskus sattuisi vääräkin ääni. Pääasia
vain olisi, että saisin olla mukana.
Omituista miten tuollaisissa kesteissä uusia veljiä syntyy kuin sieniä
sateella. Viini sen vaikuttaa. Minä en juonut sen vähemmän kuin 12
kanssa veljenmaljaa. Kaikkiaan tunnen kaupungissa olevista 410:stä
ylioppilaasta jo 74, ja niistä olen 60:n kanssa lähemmin tuttu.
Professori Arppe oli juhlaa varten lainannut yliopiston kirjastosta
useita loistoteoksia, joita me katselimme. Varsinkin eräs kuvateos
Chilestä oli erinomaisen kaunis komeine vaskipiirroksineen. En voinut
kyllikseni ihailla noita erinomaisia eläin- ja kasvimuotoja.
Myöskin oli näiden joukossa teos Tyyneltä valtamereltä. Kuvien parissa
oli paljon maisemiakin. Tuhansittain saaria, joiden rehevä kasvullisuus
on mahdollinen vain troopillisen auringon alla. Ah, jospa itse kerran
saisin nähdä Etelämeren ihmeitä. Vaikka kukapa tietää ehkä kaipaisin
palmujen varjossa meidän ikivihreitä kuusiamme ja kimaltelevaa talvista
huurretta koivujemme oksilla. Ei mikään vedä sentään vertoja
pohjolalle. Meilläkin on järvissämme tuhansia saaria. Ja vaikkapa
meidän kesämme onkin lyhyt, niin on meillä sen sijaan talvi, jota ei
sovi halveksia, paljoa parempi kuin tuollainen turhanpäinen lumeton ja
jäätön talvi kuin Saksassa.
Mutta koska nyt puhun jäästä ja lumesta, niin juolahtaa mieleeni, etten
ole vielä vastannut mitään tohtori Holstiuksen[14] ystävälliseen
tarjoumukseen. En tiedä, voinko käyttää sitä hyväkseni, koska olen jo
luvannut matkustaa yhdessä erään toisen kanssa. Vaan siinä tapauksessa
se kävisi päinsä, että meitä voisi ajaa samassa reessä kolme
kappaletta. -- Luennot loppuvat 7 p. joulukuuta; sitten alkavat
tutkinnot, ja niinpiankuin olen suorittanut pro exercition, matkustan
täältä.
Voikaa hyvin, rakkaat vanhemmat. Terveisiä kaikille. Teitä hellästi
rakastava _Julius_.